Singapore – nähtävyyksiä jokaisen makuun

Mitä kaikkea kerkesimme näkemään ja tekemään viettäessämme kolme päivää Singaporessa?

Singapore Flyer                                                                                                                                       Tämä jäi meiltä kokematta, koska ministeriö oli sulkenut sen jo marraskuussa. Vähän jäi harmittamaan. Aikamme Flyerin ympärillä pyöriessämme yksi ihminen osasi meille kertoa, että ei ole tietoa milloin tämä mahdollisesti edes avataan.

Singapore Flyer

Marina bay Sands skypark- kattoterassi                                                                                     Singaporen kuuluisin hotelli? Ainakin näkyvin. Tämä näkyi jo lentokoneen ikkunasta ennen laskeutumista Singaporeen ja vielä monesti sen jälkeenkin. Täältä on huikeat näkymät ympäri kaupunkia ja ihana tuuli, muuten niin kuumassa kaupungissa. Ehdottomasti vierailun arvoinen kohde. Liput maksoi 26SGD/ aikuinen.

Marina Bay Sands hotelli

Marina Bay Sands kattoterassi

Kattoterassilta näki hyvin koko Garden By The Bay puiston.

Raffles Hotel                                                                                                                                              Toinen kuuluisa hotelli Singaporessa. Me ei käyty sisällä vaan ihailtiin hotellia ulkopuolelta.

S.E.A Aquarium                                                                                                                                            Sentosa saarella oleva meriakvaario. En osaa sanoa tästä oikein mitään. Itse saarelle lähdettiin vain ja ainoastaan suunnitelmana käydä akvaariossa. Akvaariossa oli kyllä kaikenlaisia mereneläviä, mutta juuri mikään näkemämme ei aiheuttanut ihmettelyä. Melkein kaikki ellei kaikki eläimet olimme nähneet jo aikaisemminkin. Lapsille varmasti mielenkiintoinen paikka.

Universal Studios                                                                                                                                          Tänne eksyimme sattumalta. Lounasta syödessämme mies meinasi, että meillä meni sen verran vähän aikaa akvaariossa, että mennään käymään vielä studiolla. Ensimmäinen silmäys osoittaa heti, että paikka ei nyt mitenkään valtavan iso ole. Aikaa täällä saa kulumaan kyllä varmasti vaikka koko päivän, mutta me käydään yleensä paikat nopeasti läpi. Niin teimme myös nyt. Ostimme ihan normaalit liput, koska puistossa oli todella vähän väkeä ja sinä päivänä ei ollut tarvetta jonon ohi- lipuille. Saatiin kävellä oikeastaan joka laitteeseen/ paikkaan jonottamatta.   Tämä puisto on pienempi versio Los Angelesin Univesral Studiosta missä olemme käyneet, joten mitään riemunkiljahduksia ei täällä päässyt. Waterwold esitys on aina yhtä hieno ja sen jaksaa katsoa yhä uudelleen ja uudelleen. Sanoisin, että lapsiperheet saa tästäkin puistosta ehkä enemmän irti kuin kaksi aikuista. Ainakin jos on jo ennestään käynyt jossainpäin maailmaa Universal Studiolla.

WaterWorld näytös

Ei ollut hirveästi jonoa….

Chinatown                                                                                                                                            Täällä olisin viihtynyt pidempäänkin. Mietin vain, että onko jo pelkästään turisteille suunnattua touhua? Alueena ei mielestäni mikään kauhean suuri. Ainut asia miksi tänne ensin halusin oli Singaporen vanhimman hindutemppelin näkeminen. Sri Mariammanin temppeli. Mutta yllätyin positiivisesti koko kaupungin osasta. Ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.

Little India                                                                                                                                                      Ei mun paikka ollenkaan…. Tänne halusin nähdäkseni katutaidetta, mutta kyllä meidän katutaiteeseen tutustuminen jäi lyhyeen. Ensimmäiseksi Little Indiaan saapuessamme vastaan tuli tuoksut. Mietin, että kauanko menee ennen kuin alkaa pääkipu. Lihan pahoittelua katsoessa tulin siihen tulokseen, että täällä en todellakaan pysty syömään. Tämä kaupunginosa on varmasti Singaporen värikkäin ja jossa kannattaa käydä, mutta muhun tämä ei tehnyt minkäänlaista vaikutusta. Onneksi hetken kierreltyämme näin myös sitä etsimääni katutaidetta.

Garden by the bay                                                                                                                                           Tämä meni ehdottomasti kaikesta Singaporessa näkemästäni ykköseksi. Puutarha oli jotain sellaista mitä en ole koskaan ennen nähnyt. Me ostettiin liput Cloud forestiin, Flower Domeen, Floral Fantasyyn ja OCBC SkyWay- sillalle. Ensin tutustuimme Floral Fantasyyn, mikä sai mut haukkomaan henkeä ihmetyksestä. Täydellisesti tehty paikka ja niin rauhoittava. Kävely loppuu 4D- esitykseen, joka on myös mielenkiintoinen.

Floral Fantasy

Floral Fantasy

Paras näistä näkemästämme oli Cloud Forest. Vastaan tulee ensin ihana viileys ja uskomattoman upea vesiputous. Kupolin sisään rakennetun metsän on tarkoitus esitellä kasvillisuutta eri korkeustasoilla. Ihmeellinen ihmisen rakentama paikka!

Cold Forest

Cold Forest

Tästä jatkoimme Flower Domeen. Ehkä uskallan sanoa, että olin vähän pettynyt tähän paikkaan Cloud Forestin jälkeen. Mietinkin, että olisiko pitänyt ensin tulla tänne ja sitten vasta Cloud Forestiin. Olisiko sitten kokemus ollut tästä puutarhasta toinen? No, oli miten oli niin paljon oli täälläkin kukkia ja ihmeteltävää😊

Flower Dome

Viimeiseksi nousimme OCBC Skywalk- sillalle. Kiva näköala vähän laajemmalle alueelle puistoa ja ihana tuuli.

Skywalk- silta

Illalla palasimme vielä katsomaan puiston valoshowta, mutta meille tuli vähän kiire, joten emme kerenneet niille paikoille minne ensin oli tarkoitus mennä.

Paljon on Singaporessa näkemistä ja kokemista. Mitenkään halpaa lystiä ei kaikkien nähtävyyksien kiertäminen ole, mutta mua ainakin olisi jäänyt kaduttamaan jos joku näistä näkemistämme paikoisita oli jäänyt näkemättä.

Singapore🧡

Meidän Aasian kiertely jatkui Vietnamista lentäen Singaporeen. Täällä vietimme myöskin 3 yötä ja tekemistä ja näkemistä oli enemmän kuin tarpeeksi.

Gardens By The Bay, Supertree & OCBC Skyway

 Lentokentältä hotellille menimme MRT:llä mikä sijaitsee terminaali 2:ssa. Terminaalien välillä kulkee ilmainen lentokenttäjuna, joten terminaalien välillä on helppo kulkea. Liput metroon voi ostaa lippukioskista mihin käy vain käteinen. Vieressä on onneksi lippuautomaatteja joihin käy luottokortti. Me ostettiin automaatista kolmen päivän Singapore tourist pass, jolla pystyy matkustamaan rajattomasti kaupungin julkisellaliikenteellä. Meille tämä oli todella kätevä ratkaisu ja varmasti myös halvin. Kortti maksoi 30SGD johon sisältyy 10SGD panttimaksu minkä saa takaisin jos kortin palauttaa.

Hotellin terassilta oli ihan kivat maisemat.

Meidän hotelli Mercure Singapore Bugis sijaitsi lähellä Bugisin MRT asemaa, joten liikkuminen ympäri kaupunkia oli todella helppoa. Toki lyhyemmät matkat kävelimme ja mielestäni Singaporessa pärjää pitkälti myös kävellen. Päivittäin kävelykilometrejä tulikin 14-17km, vaikka kuinka käytimme julkistaliikennettä. Hotelli oli mielestäni aivan ihana. Harmi vaan, kun ei keretty käydä siellä kuin nukkumassa. Tätä hotellia voin todella suositella ja menisin ehdottomasti uudelleen.

Meidän hotellihuone

Hotellin uima-allas

Singapore kaupunkina on todella siisti ja turvallinen. Vietnamin jälkeen varsinkin nämä kaksi asiaa ehkä korostui vielä enemmän, kun kaupunkiin saavuimme. Tämä kaupunki on kyllä niin monipuolinen ja helppo lomakohde, ilman sitä perus aasialaista kaaosta ja ihmisvilinää. Liikennettä on kyllä paljon, mutta liikennevaloja ja sääntöjä noudatetaan. Metro- ja bussiliikenne on erittäin toimivia ja helppokäyttöisiä. Toki onhan Singaporessa moni asia sakon uhalla kielletty mm. roskaaminen, sylkeminen, syöminen ja juominen metrossa ja tupakoida saa vain sallitulla paikoilla.

Gardens By The Bay

Mehän olimme täällä jo helmikuun alussa milloin Suomessa ei vielä ollut Koronasta juurikaan puhetta, mutta Singaporessa se mielestäni jo jonkin verran näkyi. Muutama ostoskeskus missä kävimme oli jotakuinkin autioita ja Sentosa saarella ei juuri muita ihmisiä meidän lisäksi ollut. Onhan saari kyllä tehtykin turisteille ja nyt kun kiinalaisia ei näkynyt missään, niin tilaa riitti ja turvavälit oli kunnossa. Useassa paikassa oli myös lämpökamerat ja meiltä mitattiin kuume, kyseltiin mistä olemme kotoisin, mistä olemme tulleet ja minne olemme menossa. Mm. näihin kysymyksiin saatiin vastata Universal Studiolla, S.E.A Aquariumissa ja hotelliin kirjautuessamme. Täällä meitä ei missään kehotettu pitämään suu-nenäsuojaa toisin kuin Ho Chi Minh Cityssä.

Singapore meni kyllä heittämällä kakkossijalle mun suosikkikaupunki listalla. Onneksi sinne on helppo palata milloin vain, pysähtyä muutamaksi päiväksi ja jatkaa taas matkaa. Se milloin niin tulee tapahtumaan on itsellekin vielä arvoitus, mutta toivottavasti vielä joku päivä. Ihana kaupunki❤️ Seuraavaksi tuleekin juttua mitä kaikkea kerkesimme täällä kolmessa päivässä tekemään.

Saigon – osa 2

Ja matka jatkuu….

Taksimatkasta hotellille selviydyttyämme lähdettiin katsomaan maisemia. Käveltiin Bitexco Financial Towerille ja ostettiin liput SkyDeckille. Liput maksoi 200 000VND/ aikuinen eli n. 8€. Kerettiin sinne juuri ennen auringonlaskua. Harmitti vain, kun ikkunat olivat todella likaiset, joten kuvien ottaminen oli lähes mahdotonta. Näkymä oli kyllä hieno, oltiinhan me 49. kerroksessa.

Käytiin syömässä SkyDeckin yläpuolella olevassa EON51 ravintolassa. Ruoka oli ihan syötävää, ei mitään ihmeellistä. Hyvin tiesivät ja tunnistivat ruoka-aineallergiat ja hintataso suomalaiselle oli ihan OK.

Ravintola EON51

Me majoituimme Huong Sen Annex hotellissa. Hotelli oli siisti ja hyvällä paikalla. Henkilökunta oli ystävällistä, auttavaisia ja aamupalalla sai mahan täyteen. Meidän tarpeisiin hotelli vastasi siis oikein hyvin.

Seuraavana aamuna 12 tunnin yöunien jälkeen oli hyvä lähteä tutustumaan kaupunkiin ihan uusin silmin ja avoimin mielin. Ensimmäiseksi suuntasimme Independence Palaceen. Ostimme Independence Palace ja Exhibit Admission yhteisliput. Lippu maksoi 65 000 VND eli n. 3€/ aikuinen. Oli käymisen arvoinen paikka ja täällä sai rauhassa kierrellä miten halusi.

Independence Palace

Täältä suuntasimme War Remnants museumiin eli Vietnamin sodasta kertovaan museoon. Tänne liput maksoi 40 000VND eli n. 2€/ aikuinen. Täällä olikin jo enemmän ihmisiä. Toki vieläkin mahtui pääosin rauhassa katselemaan ja tutustumaan paikkaan. Tämä paikka veti kyllä hiljaiseksi…. Kannattaa ehdottomasti käydä jos vain mahdollista.

Kävimme haistelemassa myös Street Food Marketin tarjontaa. Tässä vaiheessa ei ollut vielä niin nälkä, että olisimme jääneet sinne syömään. Toki tarjolla oli niin paljon friteerattua ruokaa, että luultavasti minä en olisi sieltä edes mitään voinut syödäkkään.

Street Food Market

Kävelimme vielä katsomaan Notre Dame karedraalia. Sisälle emme edes yrittäneet ja ulkoapäin se oli remontissa. No, tulipahan edes nähtyä.

Notre Dame Cathedral of Saigon

Päivä oli jo sen verran pitkällä ja oltiin pelkällä aamupalalla liikenteessä, joten päätettiin mennä Ciao Bellaan syömään. Sieltä sai ison gluteenittoman pasta annoksen, mikä olikin sitten koko reissun ainoa pastaruoka. Loppuilta menikin hotellihuoneessa ihmetellessä.

Seuraavalle päivälle meillä ei ollut mitään suunnitelmia. Aamusta mentiin hotellin katolla sijaitsevalle uima-altaalle makoilemaan, mutta se jäi hyvin lyhyeksi kokemukseksi. Ensin siinä oli ihan mukava olla, kun aurinko ei siihen paistanut. Sen jälkeen kun aurinko pääsi paistamaan altaalle suoraan siinä oli niin kuuma, että oli pakko lähteä pois. Loppupäivä kierreltiin ympäri kaupunkia, istuttiin kahviloissa ja seurattiin kaupungin hurjaa liikennettä. Illalla käytiin syömässä Temple Clubilla, missä sain alkupalaksi aivan ihanaa kurpitsakeittoa. Tähän oli hyvä lopettaa Ho Chi Minh Cityyn tutustuminen ja jatkaa aamulla uuteen kaupunkiin.

Ho Chi Minh City eli Saigon osoittautui alkujärkytyksen jälkeen oikein mukavaksi kaupungiksi. Melkein 13 miljoonan asukkaan kaupungissa loputon skootteritulva ja tien ylitys vaati ensin vähän rohkeutta. Paras tapa ylittää tie oli kävellä rauhallisesti pysähtymättä tien yli. Paikalliset skootterihirmut kyllä väistivät, vaikka välillä kyllä hirvitti. Tiukanpaikan tullen ja rohkeuden puuttuessa kannatti tie ylittää jonkun paikallisen kanssa yhtä matkaa. Omasta mielestäni kaupunki oli kaaottinen, missä kaikki toimi saumattomasti yhteen. Mies kuvaili kaupunkia yhdellä sanalla viihdyttäväksi:) Ihmiset olivat ystävällisiä (muutamaa huijaria lukuunottamatta), sää miellyttävä, suurkaupungiksi selkeä ja turvallisen oloinen. Menisin ehdottomasti uudelleen milloin vain.

Ensikosketus Ho Chi Minh Cityyn

Lähdettiin tammikuun viimeinen päivä kahden viikon reissulle Aasiaan. Ensimmäisenä kohteena Vietnam, Ho Chi Minh City eli Saigon. Hieman pohdittiin mitä matka tuo tullessaan Koronaviruksen levitessä ympäri maailmaa, mutta pakattiin reppuun kumihanskoja, suu-nenäsuojuksia sekä paljon käsidesiä.

Lennettiin Qatar Airwaysilla HCMC:n Dohan kautta. Matka kotiovelta hotellille kesti 24 tuntia ja matkaväsymystä oli havaittavissa. Ehkäpä siinä syy seuraavaan tapahtumaan….

Olin aikaisemmin jo ottanut selville miten lentokentältä hotellille kannattaa mennä ja millä taksilla, paljonko se maksaa ym. Taksijonon näkyessä edessämme tuli heti joku nainen kysymään olimmeko taksia vailla. Tietysti olimme ja kysyi mihin olimme menossa. Näytimme osoitteen ja hän osoitti meille taksin mihin istua. Näin emme siis päätyneet haluamamme taksiyhtiön taksiin. Taksissa kysyimme heti hintaa tulevalle taksimatkalle, mutta auto oli jo liikkeellä ja kuski kohautteli hartioitaan, ensimmäinen VIRHE! (ei ikinä kyytiin ennen kuin hinta selvillä)Tässä vaiheessa jo rupesi epäilyttämään, mutta väsymys painoi päälle, niin toivottiin parasta! Mittari pyöri taksissa niin nopeaa, että ensimmäisen kilometrin jälkeen sanoin miehelle, että tästä ei hyvää seuraa. Eikä seurannutkaan…

Pääsimme n. 5km matkan hotellille ja taksikuski jätti meidät nurkan taakse, ei hotellin eteen. Sen jälkeen pyysi meiltä 1,2 miljoonaa Vietnamin Dongia kyydistä. Todellisuudessa matkan arvo on 200 000 VND, minkä etukäteen olin ottanut selville. Siinä sitten ruvetaan selvittämään asiaa ja pyydettiin kuskia meidän mukaan hotellin respaan selvittämään asiaa, koska yhteistä kieltä meillä ei ollut. Tähän hän ei suostunut vaan pyysi näyttämään meidän rahat, jotta voi itse ottaa sieltä tarvittavan summan. Tietenkään ei suostuttu, mutta miehellä oli rahapussi auki (toinen VIRHE), koska laski tarvittavaa rahasummaa ja yhtä äkkiä rahapussista oli 1,2 miljoonaa kadonnut. Sen verran kerettiin näkemään, että laittoi osan rahoista etupenkille ja käteensä jätti osan. Sitten kyseltiin meidän rahojen perään, mutta ei muka tiennyt mitään. Sanoi vain, että 600 tuhatta riittää taksimatkasta, mikä summa oli kädessään. Tässä kohtaa meiltä meni molemmilta kuppi nurin ja mies sai revittyä taksisuharin kädestä osan rahoista ja minä osan. Mä kiipesin vielä takapenkiltä etupenkille ja vähän siinä kamppailtiin, mutta osan rahoista sain takaisin. Tässä vaiheessa kaikki huusi jo sekaisin kaikkia kieliä! Sanoin miehelle, että mene äkkiä ulos kuvaamaan auto ja rekkari. Mä istun sen aikaa autossa sisällä. Kävi vielä niin hyvä tuuri, että taksisuhari nousi samaan aikaan autosta ulos ja saatin sen naamasta kuva!

Kerrottiin tästä kaikesta hotellin respassa ja he ottivat tämän todella vakavasti. Tästä lähti jonkunlainen pyörä pyörimään ja kun palasimme illalla syömästä hotellille niin uskokaa tai älkää, meidän rahat oli palautettu anteeksipyynnön kera. Tietenkin maksoimme sen 200 tuhatta minkä taksimatka oikeasti maksoi, mutta muut rahat saimme takaisin.

Mitä tästä opimme? Paljonkin, kannattaa luottaa siihen mitä muut kirjoittaa luotettavista takseista ja todellakin käyttää pelkästää niitä. Älä ikinä astu taksiin ellei matkan hinta ole selvillä. Älä levittele rahojasi (mitä ei ole ikinä ennen tehty) ja kuinka kävikään! Kannattaa luottaa vaistoon, jos jokin asia tuntuu huonolta, luultavasti se sitä on!

Väsyneenä, kuumissaan ja vuorokauden matkustaneena ja kaiken tämän kokemuksen jälkeen ensimmäinen kuva Vietnamista, Ho chi minhistä oli jostain syvältä, äkkiä pois täältä! Ensimmäinen ihminen (taksikuski) jonka kohtaamme yrittää ryöstää meidän rahat ja toinen ihminen (respan työntekijä) saa omalla toiminnallaan hommattua ne meille takaisin! Uskomaton kaupunki!

Onneksi hyvin nukutun yön jälkeen kaupunki rupesi tuntumaan jo ihan kivalta.😊

Kos- saaren ympäri autolla

Edellisessä postauksessa tutustuimme saareen pyöräillen ja kävellen. Nyt matkaamme saaren ympäri autolla.

Vuokrasimme päiväksi auton viereisestä paikasta, mistä edellisenä päivänä vuokrasimme polkupyörät. Koska meillä ei ollut etukäteen autoa varattuna, tarjolla oli ainoastaan kaksi auto vaihtoehtoa, Toyota ja Ford. Tässä kohtaa meille tuli joku aivopieru ja valitsimme Fordin, koska se oli pienempi ja halvempi. Se oli VIRHE, mikä ei tule toistumaan enää ikinä! Auto sinänsä toimi moitteettomasti ja kaikesta selvittiin, mutta ylämäkeä se ei meinannut jaksaa nousta ja kytkin remonttiinkaan ei enää montaa kilometriä ollut. Moottorin vikavalon vielä palaessa koko ajan punaisena, ei auto herättänyt suurta luottamusta.

Ensimmäinen pysähdyspaikka meillä oli Therma Beach, missä sijaitsi saaren ainoa kuumalähde. Meidän hotellilta siihen ei ollut kuin n. 7km. Mun mielestä käymisen arvoinen paikka, minne oli myös helppo löytää perille. Auto piti jättää ylemmäksi parkkiin ja siitä käveltiin alas rantaan ajoittain aika jyrkkääkin hiekkatietä. Muutama autoilija sitä uskaltautui ajamaan alas asti, mutta meidän vuokra-autolla me oltaisiin kyllä päästy hyvin alas, muttei enää koskaan ylös.

Therma Beach, kuumalähde

Itse merenranta ei ollut mitenkään ihmeellinen. Muutama aurinkotuoli, pieni baari ja kuumalähde. Lähteessä oli todella kuumaa vettä. Meistä ei kukaan muu kuin teinityttö pystynyt kuumaanlähteeseen menemään. Mä kävin uimassa meressä, joka oli kuumanlähteen kohdalta ihanan lämmintä. Aivan kuin olisi paljussa istuskellut. Me olimme onneksi niin aikaisin aamulla liikkeellä, ettei meidän lisäksi montaa ihmistä ollut vielä sinne löytänyt ja paikka oli ihanan rauhallinen.  Meidän pois lähtiessä sinne saapui linja-autollinen turisteja, joten se siitä rauhallisuudesta siltä päivää.

Seuraavaksi lähdettiin ajamaan Tigakin ja Kefaloksen kautta kohti Kavo Paradiso Beachia. Olin jostain lukenut, että se on yksi saaren hienoimmista rannoista ja myöskin paikallisten suosima. Tiedossa oli, että tie sinne saattaa olla vähän vaikea kulkuista ja perille pääseminen aikaa vievää.  No sitä se todella oli. Yritettiin kolmea eri tietä päästä rannalle, mutta meidän matkakumppaneilla loppui rohkeus yrittää loppuun asti niillä teillä. Toki myönnän, että itseäkin vähän jännitti teiden huonokuntoisuus, mutta ajatus rannan näkemisestä ohitti kaiken muun. Lopputulos oli, että me ei koskaan päästy kyseiselle rannalle. Näin jälkikäteen ajatellen voi olla ettei meidän vuokra-autokaan olisi siitä koettelemuksesta selvinnyt.

Tästä hieman pettyneinä jatkoimme matkaa takaisin Kefaloksen ja  Kardamainan kautta Zian kylään, mikä sijaitsee Dikeos- vuorella. Pysähdyttiin matkalla uimaan ja snorklaamaan Kefaloksessa sijaitsevalle Paradise Beachille. Ranta oli oikein hyvä uimiseen, kun taas snorklaamiseen ei. Tätä rantaa oli mainostettu hyväksi paikaksi snorklaukseen. Ehkä me ei vaan oltu oikeassa kohdassa rantaa, koska me ei löydetty mitään snorklaamisen ja näkemisen arvoista pelkästä hiekkapohjasta. Lapsille ranta on aivan ihanteellinen, loivasti syvenevä  ja pehmeä hiekka, missä on hyvä leikkiä. Ranta oli myös aivan täynnä aurinkotuoleja ja ihmisiä, joten itse en siellä viihtynyt meidän uimista kauempaa. Jos kaipaa rauhallista uimarantaa, kannattaa Paradaise Beach jättää suosiolla väliin.

Paradise Beach

Matka jatkui kohti Zian kylään, mistä näkee kuulemma Kosin kauneimman auringonlaskun, mikä meiltä jäi aikataulu syistä nyt näkemättä. Täältä lähtee myös merkitty patikointireitti vuorelle. Patikointi olisi kiinnostanut mua kovasti, mutta jouduttiin jättämään tämäkin välistä aikataulu syistä. Patikointiin olisi mennyt n.2-4h ja se olisi ollut liian pitkä aika.

Päivä oli jo sen verran pitkällä ja nälkä hirmuinen, joten päätimme ajaa Kosin kaupunkiin syömään kunnon pihvit. Ruoka meni niin jäseniin, että päätettiin yhteistuumin viedä auto pois ja vapauttaa reissukavereiden lapsenvahdit. Me oltiin nyt meidän osalta Kosin saari kierretty. Paljon meiltä jäi vielä näkemättä. Meillä meni niin paljon aikaa hukkaan Kavo Paradiso Beachin etsimiseen, mutta näin nyt tällä kertaa. Tai kyllähän me se ranta löydettiin, mutta tie sinne oli niin huonossa kunnossa, että sen takia luovutettiin itse rannalle meneminen. Tämän kuvan myötä on hyvä sanoa Kosin saarelle heipat:)

Kos- pieni saari mistä löytyy tekemistä kaikille

Me lomailimme syyskuun lopulla vähän isommalla porukalla Kreikassa, Kosin saarella.

Lento Kosille sujui hyvin ja aikataulussa, mitä nyt yksi matkaseurueen pikkujanttereista oli kuumeessa ja oksensi. Itse vietimme lennon lähinnä nukkuen, johtuen aikaisesta aamulennosta ja yöunien väliin jäämisestä.

Mehän olimme siis Apollomatkojen all inclusive pakettimatkalla. Syy tälläiseen matkaan oli ihan pelkästään synttärisankarin toive! Me majoituimme Kipriotis Maris Suites hotellissa. Paikallinen luokitus 5 tähteä, omasta mielestäni ei lähelläkään sitä. Aktiviteetteja hotellissa oli tarjolla hyvin. Aamuisin oli jooga, jonne minäkin yritin eka aamuna mennä, mutta myöhästyin muutaman minuutin ja muut oli kerennyt jo lähteä rannalle. Tarjolla oli myös vesijumppaa, circuit- ja HIIT treeniä, kuntosali, lapsi- vanhempi jumppaa, tennistä, biljardia ym. Osa näistä aktiviteeteista oli saatavilla naapuri hotellissa. Itse en näitä palveluja käyttänyt, vaikka tarkoitus kyllä oli. Mun piti käydä aamuisin joogassa ja kuntosalilla, mutta niin vaan meni viikko ja mitään ei tapahtunut.

Ruoka hotellilla oli perus all inclusive-ruokaa. Joka ilta eri teema, kreikkalainen, italialainen, meksikolainen ym. Ei mitään erikoista. Ruoka-allergiat siellä oli hyvin merkitty ja kysymällä sai lisätietoa. Nälkä siellä ei päässyt yllättämään, koska ruokaa oli tarjolla aamusta iltaan.

Onneksi hotellin vieressä oli vuokraamo mistä sai vuokrata polkupyöriä, skoottereita ja mönkijöitä.  Polkupyörän päivävuokra maksoi 5-6€, riippuen pyörästä. Skootterin ja mönkijän vuokraukseen piti olla 18-vuotias. Meillä oli ensin tarkoitus vuokrata kaikille, joko skootterit tai mönkkärit, mutta nuorimman lapsen ikä ei riittänyt niillä ajamaan.

Mä vuokrasin pyörän kahtena päivänä ja yhtenä päivänä lainasin matkaseurueeseen kuuluvan pyörää. Kosin saarella on todella helppo pyöräillä paikasta toiseen, vaikka ei pyöräilyä harrastaisikaan. Pyöräilyreittejä on kaiken tasoisille ja Kosin kaupungin ympärillä on lähinnä tasaista maastoa. Meidän hotellilta oli n. 4km kaupunkiin ja tie sinne oli tasaista. Itsekkin ajelin vain ”mummo-pyörällä” ja yllättävän hyvä pyörä olikin. Olisin halunnut vuokrata myös maastopyörän, mutta en uskaltanut yksin lähteä kukkuloille pyöräilemään. Kosin saarenkin pystyy hyvin kiertämään pyörällä ympäri, mutta sitten on jo enemmän mäkistä maastoa vastassa. Tässä muutama kuva mun pyöräreissuilta.

Meidän loma tällä saarella koostui  lähinnä altaalla löhöilystä ja syömisestä. Pyöräilykilometrejä mulle tuli 42km ja kävelykilometrejä 15km + uimiset päälle. Urheiluun täällä oli mun makuun liian kuuma, joten vähiin jäi sekin vaikka ajatus ennen lomaa oli aivan toinen. Varsinkin, kun puitteet ja mahdollisuus olisi ollut tehdä vaikka mitä!

Lenkki seuraa!

Kosin saari tarjoaa varmasti kaikenikäisille kaikenlaista. Meidän matkaseurueen ikähaitari oli vauvasta vaariin ja kaikille löytyi jotain mielenkiintoista tekemistä. Meille sattui vielä hyvät ilmat, joten tämä oli helppoa lomailua. Tosin, ehkä vähän tylsää omaan makuun….

 Vuokrasimme myös auton saarikierrosta varten ja jonkin verran saaresta näimmekin, niin paljon jäi vielä tutkimatta. Kosin saarihan ei ole kovin iso ja yhdessä päivässä näkee paljon, mutta löhöilyn sijasta olisimme voineet enemmänkin saareen tutustua! Automatkasta lisää seuraavassa postauksessa.

Christmas wonderland-Berliinin joulumarkkinat

Rakastatko joulua? Tykkäätkö fiilistellä jouluista tunnelmaa? Haluaisitko maistella paikallisia herkkuja ja nauttia kuumia juomia ulkosalla? Viehättävätkö jouluvalot silmiäsi? Ja jos vielä tykkäät matkustaa, niin suosittelemme suuntaamaan kulkusi joulumarkkinoille. Berliinin kymmenet joulumarkkinat ovat oiva paikka aloittaa joulun fiilistely.

Kävimme läpi yhteensä kuudet eri joulumarkkinat. Tässä listaus niistä meidän mielestä paremmuusjärjestyksessä.

Berliner Weihnachtszet: Nämä joulumarkkinat sijaitsevat Rotes Rathausin edustalla ja ne tunnetaan jo kauaksi näkyvästä maailmanpyörästä. Ihanan tunnelmallinen illalla. Siellä oli myös luistelukaukalo keskellä markkinoita. Markkinat sijaitsee TV-tornin vieressä. Näissä kaikissa toreissa oli samankaltaisia tuotteita myynnissä kuten: erikokoisia pipareita, suklaalla kuorrutettuja hedelmiä ja marjoja, suolaista purtavaa esim. makkaroita ja hodareita, kuumia juomia (ekalla ostolla ostit juoman ja pantillisen mukin, mukin kanssa sai kävellä pitkiinsä ja täyttää sitä haluamassaan kojussa) sekä joulukoristeita, valoja, pipoja ja muuta matkamuistokrääsää.

TV-torni

Alexanderplatz: Ehdottomasti yhdet parhaista joulumarkkinoista Berliinissä. Tänne on helppo saapua mistäpäin kaupunkia tahansa. Markkinat sijaitsevat TV-tornin toisella puolella (junaradan toisella puolella) verrattuna ensimmäisenä mainitsemaamme joulutoriin. Melko isot ja monipuoliset. Lapsille oli ehkä eniten aktiviteettejä täällä (luistinrata, karuselli ja näyttävät koristeet). Ihmisiä oli kyllä todella paljon. Pieni miinus, että joulumarkkina-alueen läpi meni ratikkaraiteet ja siten myös ratikat. Ruoka- ja varsinkin juomakojuja on aika paljon ja ne olivat kaikki täynnä ja osassa oli pitkiäkin jonoja.

Gendarmenmarkt: Maksuton sisäänpääsy klo 11-14, sen jälkeen pääsymaksu yli 12-vuotiaille 1€, josta osa menee hyväntekeväisyyteen. Laukuille tehdään turvatarkastus ennen alueelle menoa, eikä sinne pääse isojen reppujen tai matkalaukkujen kanssa turvallisuussyistä. Joulumarkkinat sijaitsevat aukiolla, jota reunustavat Berliinin konserttitalo sekä ranskalainen- ja saksalainen tuomiokirkko. Konserttitalon edessä oli esiintymislava, missä järjestetään konsertteja ja pientä ohjelmaa. Näistä joulumarkkinoista tuli mielikuva, että ne olisivat olleet astetta tyylikkäämmät ja elegantimmat kuin muut.

Breitscheidplatz, Zoologischer Garten: Täällä ruokavalikoima oli melko laaja ja ehkä jopa kattavin. Tai sitten allekirjoittaneella on ollut jäätävä nälkä, mikä teki tepposet ja huomio kohdentui eniten juuri ruoka- ja juomakojuihin. Täällä oli muutama vuosi sitten tuhoisa terrori-isku ja tänäkin vuonna tori jouduttiin tyhjentämään uhkaavien henkilöiden vuoksi. Tämä ei tapahtunut onneksi silloin, kun me olimme siellä. Näille markkinoille satuimme puoli vahingossa. Olimme palaamassa hotellille päin bussilla pettyneinä ja nälkäisinä Charlottenburgin markkinoilta. Näimme tämän torin juna-aseman vieressä, mistä meidän piti jatkaa matkaa paikallisjunalla. Emme tienneet etukäteen näiden markkinoiden surullisesta historiasta, mutta ihmettelimme hieman kuinka joka puolelle oli laitettu betoniporsaita ja hidastetöyssyjä. Mitään erityistä turvatarkastusta siellä ei ollut. Täälläkin oli joitain pienempiä huvilaitteita lapsille. Kävimme syömässä viereisessä ostoskeskuksessa sijaitsevassa Vapianossa. Vahva suositus kyseiselle ravintolalle, mistä löytyi myös laaja valikoima gluteenittomia ruokia. Kyseisestä ravintolasta saa pastaa, pizzaa, risottoa ja salaatteja. Mennessäsi sisälle saat jonkinlaisen älykortin. Sen jälkeen valitset ruokalistalta mitä syöt ja menet kyseisen ruokalajin tiskille (jonoon). Esim. pizzat tilattiin viereiseltä tiskiltä kuin pastat. Tilatessasi annoksen kokki lataa tilatun annoksen ja juomat älykortille ja saat annoksen heti mukaan tiskiltä tai hakulaitteen, mikä hälyttää, kun annos on noudettavissa tilaamaltasi tiskiltä. Lähtiessäsi menet erilliselle kassalle ja annat älykortin myyjälle, joka rahastaa kortin ilmoittaman summan. Saattaa kuulostaa haasteelliselta, mutta oli tosi kätevä. Ruoka oli todella hyvää.

Potsdamer Platz: Ensimmäiset joulumarkkinat missä kävimme. Olimme täällä päivällä, joten jotain jäi tunnelmasta puuttumaan. Illalla varmasti hienompi kaikkine jouluvaloineen. Nämä markkinat olivat aika pienet ja ne levittäytyivät hajanaiselle alueelle. Täällä voi nauttia joulutunnelman lisäksi myös karusellista ja legendaarisesta n. 70 metriä pitkästä liukumäestä. Huhujen mukaan täältä olisi pitänyt löytyä myös curling- ja luistelurata, mitkä eivät kyllä meidän tielle osuneet.

Charlottenburg palace: Laaja Joulumarkkina-alue. Meille kävi niin hassusti, että meistä kukaan ei ymmärtänyt tarkistaa näiden markkinoiden aukioloaikoja. Nämä Joulumarkkinat aukeaa vasta klo 14 ja me olimme aikaisemmin liikenteessä, joten yksikään koju ei ollut vielä auki. Alueena Charlottenburgin linnan edusta on joulumarkkinoille todella upea. Mikäli nämä olisivat olleet auki, niin veikkaamme tämän torin nousua jopa kärkikolmikkoon suosikkilistallamme. Markkina-alueelle sai kävellä Charlottenburgin juna-asemalta noin 2km. Emme viitsineet enää kävellä takaisin, joten päätimme mennä bussilla Zoologischer Gartenin juna-asemalle, mikä oli pykälän verran lähempänä hotelliamme verrattuna Charlottenburgin asemaa. Ostbahnhofin ja Charlottenburgin asemien välillä oli noin kymmenkunta asemaa ja pysähdystä.

Tämä reissu oli meille kaikille ensimmäinen matka Saksaan ja myös ensimmäinen kerta, kun tutustuttiin joulumarkkinoiden ihmeelliseen maailmaan. Varmuudella uskallamme sanoa, että kipinä on syttynyt ja tulemme toivottavasti käymään joulutoreilla myös tulevaisuudessa. Minä ja siskoni ollaan istuttu joulureen kyydissä jo vuosia, mutta Väläys ei niin jouluihmisenäkin lämpesi joulutorien fiilikselle, että vielä me tehdään hänestäkin kunnon joulutonttu. 😉

 

 

Berliini – miniloma joulumarkkinoiden ytimeen part 1

Monen asian summana päätimme lähteä kuukausi sitten kolmen yön reissulle Saksaan. Matkan tarkoituksena oli tutustua Berliinin useisiin joulumarkkinoihin sekä tietenkin myös muihin nähtävyyksiin. Tämä tyttöjen reissu oli ensimmäinen laatuaan ja toivottavasti ei viimeinen. Sillä se oli ensimmäinen tällä kokoonpanolla lasten syntymien jälkeen. Vanhimmat lapsista on kumminkin jo täysi-ikäisiä…


Niin kuin aina, yritimme saada kustannukset pidettyä mahdollisimman alhaisina. Päädyimme varaamaan lennot EasyJetiltä. Meno-paluu yhdeltä maksoi 61€ ja hotelliksi valikoitui Meininger Berlin East Side Gallery. Majoituimme kaikki kolme samaan huoneeseen. Hotelli maksoi kolmelta yöltä yhteensä 240€ sisältäen aamupalan. Junamatka Seinäjoelta Helsinkiin maksoi kolmelta hengeltä meno-paluu 152€. Matka taksilla Tegelin lentokentältä hotellille maksoi 34€/suunta.

Näkymä huoneen ikkunasta

Baari, huoneen perällä näkyy tila, missä tarjoiltiin aamupala.

Meillä oli iltalento, joten tutustuminen kaupunkiin aloitettiin vasta seuraavana aamuna. Aamupala oli ihan ok, ei Suomen hotelleihin verrattavissa, mutta ihan hyvä. Gluteenittomalle ei hirveän laajaa valikoimaa, mutta sai mahan täyteen. Aamupalan jälkeen lähdimme tutustumaan paikallisliikenteen saloihin. Siihen kuluikin tovi, että päästiin jyvälle. Olimme suunnitelleet lähtevämme aamusta Desinger Outlet Berliniin, mikä sijaitsi noin 35km päässä Berliinin keskustasta. Ostimme muutaman automaattiyrityksen ja infotädin keskustelun jälkeen palvelutiskistä päiväliput, millä sai ajella aamu kolmeen asti rajattomasti alueilla A-C. Isona apuna meillä oli VBB Bus & Bahn -appi. Siihen kun kirjoitti määränpään, niin se kertoi mihin junaan/bussiin/ratikkaan/metroon sun pitää mennä ja milloin ne lähtee miltäkin asemalta. SUOSITTELEMME!  Matka Ostbahnhofista Desinger Outlettiin vaati paikallisjunan (meiltä parikin vaihtoa, kun oltiin aluksi hieman kujalla), yhden hieman laajemmin kulkevan junan ja loppumatkasta tarvittiin vielä bussia. Paikallisjuna vei päärautatieasemalle (Hauptbahnhof), sieltä jatkoimme toisella junalla Elstalin asemalle, mistä bussi vei suoraan Outlettiin.

 

Päärautatieasema, missä junat lähtevät useasta eri kerroksesta.

Outlet ei ollut mikään kummoinen. Olihan se ihan hieno ja hintataso oli aika sama kuin Suomessa esimerkiksi Zalandosta tilattaessa. Ei pysty vertaamaan Amerikan Premium outletteihin muuta kuin arkkitehtuurin osalta.

Outletin kiertää helposti 2-3 tunnissa ja siihen aikaan kerkeää jo syödäkin. Paluumatkalla jäimme pois junasta Potsdamer Platzissa. Tutustuimme siellä ensimmäisiin joulumarkkinoihin, josta ( ja viidestä muusta joulumarkkina kohteesta) enemmän seuraavassa postauksessa. Täältä kävelimme Holokaustin muistomerkille, josta jatkoimme matkaa Berliinin historialliselle Brandenburgin portille. Portti on yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Brandenburgin portilta näkee myös parin kilometrin päässä olevan Siegessäule eli voitonpylvään. Sinne asti emme lähtineet kävelemään, vaan ihailimme sitä kauempaa.  Samalla reissulla kävimme myös katsomassa Valtiopäivätaloa ulkoapäin.

Holokaustin muistomerkki

Brandenburgin portti

Valtiopäivätalo

Illalla kävimme enää vain syömässä Ostbahnhofin matkakeskuksen Play off-ravintolassa. Ruoka oli edullista ja vaikka paikka oli täynnä, niin ruoka tuli tosi nopeasti. Ruoka oli myös todella hyvää.

Seuraavana aamuna lähdimme katsomaan Berliinin muuria, mikä oli aivan meidän hotellin vieressä. Monella muullakin oli sama suunnitelma.

Siitä jatkoimme joen toiselle puolelle Zalando-outlettiin. Se oli mitään sanomaton. Toki olimme lukeneet mielipiteitä siitä, joten odotukset eivät olleet korkealla. Siltikin se oli pettymys. Mikäli on vain vähän aikaa, niin emme suosittele tuhlaamaan sitä tähän kauppaan.

Loppupäivä vietettiin joulumarkkinoita kierrelleen. Mutta siitä lisää seuraavalla kerralla.

Tämän kuvan myötä ihanaa ja onnellista uutta vuotta kaikille. 🙂

 

 

 

 

Syysloma Katinkullassa

Tässä on ollut hiukan kiireitä ja myös muutamia reissuja ympäri Eurooppaa, joten ei olla ehditty kirjoittelemaan tänne blogiin. Yritämme aktivoitua loppuvuoden aikana. Luvassa on matkakertomuksia niin lämpöisistä lomista kuin jouluisistakin matkoista.

Palataan ajassa taaksepäin lokakuuhun…

Emme ehtineet olla Ylläksen reissun jälkeen kuin viikon kotona, kun jo koitti koulujen syysloma. Työni puolesta en oikein yleensä voi lomailla syyslomaviikolla, mutta nyt äitiyslomalla ollessani hyödynsimme tämän mahdollisuuden ja saimme semi “äkkilähdön” RCI:n kautta Katinkultaan.

Sektiosta on vielä niin lyhyt aika, että ihan perinteisen aktiiviloman tasolle ei ylletty, mutta ihan perus sulkapallot, keilaukset, tennikset ja kylpylät kuuluivat viikko-ohjelmaan. Katinkultaa on käsiltelty tässä blogissa moneen kertaan, joten en sen enempää avaa aktiviteettejä, kun ei kerran mitään uuttakaan kokeiltu. Porukkaa oli viikonlopun ja alkuviikon ajan PALJON. Lähes kaikki mökit näyttivät varatuilta. Me majoituimme ensimmäistä kertaa niihin keltaisiin paritaloihin Katinkultaniemeen. Hyvin mahtui viisi henkinen perhe. Ainoat miinukset olivat karvan verran pieni keittiö (vähän laskutilaa) ja vauvan sänky oli jopa osakkaille maksullinen. Päädyimme raahaamaan oman matkasängyn mukanamme.

Alakerran makuuhuone

Parvella oli kaksi yhden hengen sänkyä

Kävimme osakasesittelyssä (mikä oli todella miellyttävä, saimme kuulla uusimmat uutiset, eikä meille yritetty tyrkyttää yhtään mitään) ja saimme lahjakortin ja ilmaisen keilauksen. Kävimme sitten pari kertaa keilaamassa Vuokatti Bowlingissa.

Yhtenä päivänä kävimme syömässä Amarillossa ja ruoka oli kyllä hyvää. Amarillo on meidän yksi suosikki ravintola.

Väläyksen perhe päätti pari viikkoa sitten lähteä äkkilähdöllä myöskin Katinkultaan. Kyseessä oli kahden yön miniloma hiihdon merkeissä. He majoittuivat kahden makuuhuoneen huoneistoon Katinkultarantaan.

Katinkulta on edelleen meidän yksi kestosuosikki. Se on monipuolinen vuodenajasta riippumatta ja kohtuullisen automatkan päässä. Toimintaa löytyy kaiken ikäisille. Eikä nämä Katinkullan lomat vielä tähän lopu. Seuraava reissu sinne häämöttää jo nurkan takana.

Ruskaloma Äkäslompolossa

Ja matka jatkuu Rovaniemeltä länteen, Pellosta pohjoiseen.. 😀

Joulupukin pajakylästä jatkoimme matkaa Kittilän kautta kohti Äkäslompoloa. Olimme varanneet majoituksen RCI:n kautta kolme eri mökkiä. Vanhempani majoittuivat Holiday clubin Kuer nimisiin keloparitaloihin (1mh). https://www.holidayclubresorts.com/fi/store/yllas/yhden-makuuhuoneen-huoneisto-kuer-40m2-ts/?numberOfAdults=2&numberOfChildren=0

Paritalot sijaitsi Äkäslompolojärven rannalla. Talvella hiihtoladut menevät ihan vieressä. Mökit olivat juuri niin kuin kuvissa ja olivat ihan kivat mökit. Muutama huomioitavan asian nostaisin esille. Terassin ovessa ja makuuhuoneen ikkunassa ei ollut kaihdinta. Naapurit voivat halutessaan kurkkia terassilta, sillä väliseinäkin oli poikkeuksellisen lyhyt. Porukat hoitivat tämän “ongelman” laittamalla avatun mustan roskapussin ikkunaan. Se pysyi hyvin siinä pimeän ajan, mitä oli tarvis. Lisäksi sohvalla istuessa tunsi selvästi, että ikkunoista veti. Eteisen ja olohuoneen välissä oli muutama askelma ja parven portaat olivat melko kapeat ja jyrkät. Ihan pienten lasten kanssa en suosittelisi valitsemaan tätä mökkiä.

Me majoituimme siskon perheen kanssa Holiday Club Ylläksen lomaviikot nimisiin mökkeihin. Ne olivat ehkä hieman kuluneempia, mutta toimivat pienten lasten kanssa paremmin, mm. portaat parvelle olivat paremmat ja parvella oli korkeampi huonekorkeus.

https://www.holidayclubresorts.com/fi/store/yllas/yhden-makuuhuoneen-huoneisto-44m2-ts/?numberOfAdults=2&numberOfChildren=0

Loman tarkoitus oli ulkoilla ja nauttia Lapin maisemista sekä fiiliksestä mahdollisimman paljon. Ennakkoon olin suunnitellut, että ainakin Hillapolku olisi sellainen, minkä voisi lasten kanssa kiertää ja itseäni kiinnosti Tähtipolun ja Pirunkurun valloitus toistamiseen. Menopäivän sää oli mitä mainioin, mutta sen jälkeen alkoi vesisade ja sitä kestikin sitten muutaman päivän. Sunnuntaina päätimme lähteä kiertämään Varkaankurun luontopolkua, sillä se näytti tietojen perusteella sopivan lapsille ja oli sopivan lyhytkin 3,5 km. Reitti lähtee ja palaa luontokeskus Kellokkaan pihaan. Suosittelen lämmöllä. Vaunuilla en lähtisi, sillä aika pitkästi mentiin pitkospuita pitkin, jotka olivat kyllä kohtuu leveät, mutta ei ehkä kuitenkaan vaunuille ihanteelliset. Luontopolku oli lapsillekin ihana kokemus, sillä maisemat olivat välillä kuin satumetsästä.

Kuten kuvista käy ilmi, matkan varrella oli kota ja myös ulkona oli erillinen nuotiopaikka.

Seuraavana päivänä lähdimme käymään Levillä. Mies meni isompien lasten kanssa uimaan kylpylään ja minä jäin vauvan kanssa ajelemaan ympäri Leviä. Ulkona oli jäätävä tuuli ja vesisade, joten ulkoilu ei hirveästi houkutellut. Loppuviikolle oli luvattu parempaa säätä ja seuraavana aamuna lähdimmekin siskoni ja kahden vanhimman poikani kanssa kiertämään Tähtipolun. Meille Tähtipolku ja Pirunkuru olivat jo viime vuodelta tuttuja.

 

Harmillisesti sää oli pilvinen, joten maisemien ihailu jäi seuraavalle kerralle. Pukeutuminen on tosi tärkeä asia. Noustessa tulee lähes poikkeuksetta kuuma. Päästessäsi ylös, huipulla tuulee ja on tosi kylmä. Olimme onneksi varanneet lisää vaatetta, niin lisäsimme kerroksia huipulle päästyämme. Huipun jälkeen, lähtiessämme laskeutumaan alaspäin, kohtaa pian kodan. Pieni hengähdys teki meille kaikille terää. Meidän pojat ovat tosi reippaita, joten 5- ja 7-vuotiaiden kanssa reitti onnistuu kyllä. Sitä pienempien kanssa en ehkä lähtisi.

Illalla menimme ravintola Rouheeseen syömään. Suosittelen poroannosta. On todella hyvä kermaperunoiden kanssa. Jos joku ei välitä punaiseksi jäävästä lihasta, niin tämä ei ehkä ole hänelle suosikki annos. Suosittelen kyllä kokeilemaan. Tykkäsin kovasti, vaikka muut pihvit syönkin aina erittäin kypsänä. Lisäksi mainittakoon Jounin kaupan palvelutiskin lämpimät ruuat. Haimme parina päivänä siitä päivälliset ja lapset tykkäsivät kovasti lihapullakastikkeesta ja perunamuussista. Itse tykästyin kovasti porolasagneen. Suosittelen.

Loppuloman aikana kävimme vielä kiertämässä Hillapolun, mikä lähti Kesänkijärven rannalta ja kiersi kyseisen järven. Tiedoissa sanottiin, että sopii liikuntarajoitteiselle avustajan kanssa. Sopii joo, jos ei kierrä koko lenkkiä. Reitin lopussa (jos kiertää myötäpäivään) on pitkospuita noin ehkä 300-500m ja se oli niin kapeaa, että jouduimme kantamaan lastenvaunut.

Kävimme myös testaamassa Äkäslompolon ja Ylläsjärven puolella olevat frisbeegolfradat sekä Ylläs Swingin. Pelasimme lasten kanssa, joten kiersimme kummastakin muistaakseni viisi ensimmäistä väylää. Oli kyllä kivoja. Suosittelen käymään. Ylläsjärven rata meni laskettelurinteiden alaosassa ja maisemat olivat kyllä kohdillaan.

Viimeisenä päivänä kiersimme vielä kävellen Äkäslompolojärven. Arvioisin, että matkaa kertyi noin 6km.

Paluumatkalla näimme useita porotokkia. Se oli ihan kiva juttu, sillä viikon aikana emme nähneet kuin muutamia poroja. Niillä taisi olla rykimäaika, joten ehkä parempi niin, että pysyttelivät piilossa tunturissa. Matkalla pyörähdimme Haaparannan Ikeassa syömässä ja ihan pari pientä heräteostosta hankkimassa. Ainahan kyytiin yksi Malm-lipasto mahtuu. ;D Vieressä oli myös Candyworld-karkkikauppa ja pitihän sieltä lauantaikarkit käydä ostamassa…. Tai ehkä loppuvuoden lauantaikarkit… 😀