Egypti, Makadi Bay-aurinkoa, snorkalusta, koralleja ja kristallinkirkas meri

Loma aurinkoisessa Egyptissä on takana ja kotia palattu. Tässä vähän tarinaa meidän lomamatkasta.

Helsinki-Vantaan lentokentälle päästyämme loma oli hyvä aloittaa ravitsevalla aamiaisella loungessa.

Almost@Home Lounge

Mahat täynnä oli hyvä siirtyä koneeseen mihin olimme myös varanneet lämpöisen aterian.

Lentokoneessa piti täyttää maahantulokortti.

Hurghadan lentokentälle päästyämme tajusin, että tästä ei ehkä selvitä kovin nopeasti eteenpäin. Melkein 30 tuntia yhtäjaksoisesti valvoneena, flunssaisena ja kuumissani en jaksanut ymmärtää Egyptiläisten touhuja ja miten kaikesta voikaan tehdä niin hidasta ja vaikeaa…. Ensin jonotettiin epämääräisissä jonoissa viisumin leimausta passiin ja tämä viisuminleimaajamies vielä kirjaimellisesti nuoli sormensa jokaisen passin kohdalla, yök! Kaverilla täytyy olla rautainen vastustuskyky. Meidän edessä jonossa oli vielä saksalaisia, jotka ei ollut täyttänyt valmiiksi maahantulokorttia, joten tähänkin meni ylimääräistä aikaa. Ei varmastikaan paljoa, mutta siinä kohtaa se tuntui ikuisuudelta. Tämän jälkeen jonotettiin passintarkastukseen. Tämä jono eteni yllättävän hyvin, vaikka pitkä jono olikin. Hotellille vievä linja-auto löytyi onneksi helposti. Siellä olikin mies jo käsi pitkällä vailla tippiä vaikka ei ollut meidän laukkuihin vielä edes koskenut! Tervetuloa Egyptiin!

Me olimme siis Tjäreborgin pakettimatkalla. Lasten toiveesta All Inclusive- loma johonkin lämpöiseen ja Egypti valikoitui siten kohteeksi. Majoituimme Sunwing Waterworld Makadi Beach hotellissa, joka sijaitsi noin puolen tunnin ajomatkan päässä Hurghadasta. Hotelli oli ihan hyvä ja siisti. Kaikki toimi niin kuin oltiin odotettu ja välillä vielä paremminkin. Oikeastaan ainut asia mikä siellä häiritsi oli jatkuvat pyytelyt ja kyselyt eri aktiviteetteihin kuten jooga, venyttely, vesijumppa, lentopallo. Samoin maksullisiin iltaesityksiin ja kauneuspalveluihin riitti kyselijöitä. Lähtivät kyllä usein helposti pois jos oli vähänkään tyly, mutta kun ensin yrittää ystävällisesti sanoa, että ei kiitos ja se ei tehoa niin pakkohan se on sanoa tylysti.

Maisema meidän hotellihuoneen parvekkeelta.

makuuhuone

Meidän pesuhuone jossa oli myös amme + suihku, erillinen suihkunurkkaus ja vessa.

Ensimmäisenä päivänä me vain tutustuimme hotellialueeseen, nautittiin auringosta ja snorklattiin meressä.

Seuraavana päivänä meidän oli tarkoitus lähteä laivalla koko päiväksi merelle snorklaamaan, mutta meidän vanhin tyttö päätti toisin. Sanoi aamulla menevänsä käymään siskonsa kanssa aulassa ennen aamupalaa, koska vain siellä toimi netti kunnolla. Hetken päästä kuului rappusista huutoa. Tyttö oli kompuroinut portaissa ja loukannut nilkkansa. Pääsi sieltä hotellihuoneeseen meidän sängylle ja pyörtyi siihen. Virkosi hetkeksi ja pyörtyi uudestaan. Itselle äkkiä vaatteet päälle ja aamupalalle kun ajattelin, että verensokeri on vähän alhaalla ja ruoka auttaisi. Päästiin aamupalalle ja sain kannettua tytölle ruoan pöytään. Kerkesi syömään puolikkaan croisantin, kun sai jonkunlaisen kouristuskohtauksen. Veti pään vasemalle sivulle, kädet koukkuun rinnankorkeudelle, tärisi, meni tajuttomaksi ja valahti aivan valkoiseksi. Nousin toiselta puolelta pöytää äkkiä tarkastamaan ettei tukehdu ja etsimään pulssia. Ihana naapuri pöydän pariskunta riensi apuun ja hälytti lääkärin. Nainen riisui villatakkinsa kylmälle laattalattialle suojaksi ja tyttö saatiin vaakatasoon lattialle ja jalat ylös. Pikku hiljaa palasi tajuihinsa. Tässä vaiheessa oltiin saatu jo niin paljon huomiota, että ravintolan kaikki työntekijät oli valmiita auttamaan. En tiedä mistä lääkäri tuli, mutta montaa minuuttia siihen ei mennyt. Sitten lähdettiin kohti hotellissa sijaitsevaa “klinikkaa”, mikä käsitti kolme likaista huonetta sekä sängyn. Tytön verenpaine oli 60/40 ja joutui tippaan. Pidettiin miehen kanssa jo palaveri siitä tipan laittamisestakin, mutta siinä lääkäri oli ehdoton. Sanoi, että tytön sydän ei kestä jos sitä ei laiteta. Tiedä sitten mikä oli totuus. Onneksi vointi koheni nopeasti. Sai kolmea eri lääkettä mukaan joita söi puolitoistavuorokautta ja lopetti kun maha oli niin sekaisin, että liikkua ei uskaltanut. Loppu loma menikin sitten nilkka siteessä ja kepeillä kävelen. Mies kävi ostamassa apteekista 50€ tytölle kepit, että pääsi edes jotenkin liikkumaan. Voimathan hänellä oli koko loman ajan pois ja pitkiä matkoja ei jaksanut kerralla kävellä. Vakuutusyhtiön kanssa kaikki sujui onneksi hyvin.

Kaiken tämän jälkeen ei sitten mahdottoman paljon pystytty tekemäänkään. Päivät meni altaalla auringossa ja rannalla snorklaamassa. Meidän hotelli oli aivan rannalla ja tässä kohdassa rantaa oli paljon koralleja ja erilaisia kaloja. Oli joku nähnyt jopa merikilpikonnan ja korallikäärmeenkin. Mä en ole ikinä ennen snorklannut, enkä nähnyt koralleja. Täytyy sanoa, että tuolla veden alla on kyllä ihan eri maailma. Uskomattoman upeaa. Toivottavasti pääsen vielä joskus näkemään koralleja ja ihailemaan sitä näkyä mikä veden alla on.

Hotellin ranta. Korallit oli merkitty selvästi.

Yksi snorklausretki me tehtiin merelle. Se oli eri mihin meidän piti alun perin mennä, mutta lomapäivät rupesi loppumaan kesken ja jotain oli pakko päästä tekemään hotelli alueen ulkopuolelle. Retkellä pysähdyttiin kaksi kertaa snorklaamaan ja käytiin Giftun Islandilla. Jos jotain tästä retkestä opittiin niin se, ettei pidä yrittää millekkään retkelle kepeillä kävelevän kanssa vaikka kuinka haluaa jotain tekemistä!

Tällä paatilla me oltiin merellä.

Pysähdyttiin retkellä Giftun Islandille hetkeksi.

Meillä oli jostain syystä paljon kaikenlaisia ennakkoluuloja Egyptistä ja egyptiläisistä, mutta kyllä ne osittain romuttui matkanvarrella. Toki meillä ei ole kokemusta hotellialueen ulkopuolisesta elämästä. Hotellialueella kaikki oli todella ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä. Vanhimman tytön loukkaantumisen jälkeen meille soitettiin kaksi kertaa hotellin respasta ja kysyttiin vointia ja kuinka he voisivat auttaa. Matkatoimistosta ei kuulunut mitään…. Hotellin työntekijät ammatista riippumatta kysyivät vointia ja tarjosivat apua, opastivat lähimpään hissiin ja tarjosivat jopa kanto apua. 🙂 Ravintolastakin antoivat kysymättä ruoka-astiat, jolla pystyin viemään tytölle ruoan huoneeseen. Oli niin heikossa kunnossa loukkaantumis päivänä, ettei jaksanut tulla ravintolaan illalla syömään.

Yhdellä lounaalla multa jäi vahingossa käsidesipullo ravintolan pöydälle. Seuraavana päivänä tarjoilija toi sen mulle takaisin, kun oli ottanut sen edellisenä päivänä talteen. Täytyy sanoa, että täällä on ollut ehkä ystävällisimmät ja palvelualtteimmat ihmiset mitä olen hotelleissa tavannut. Itselle jäi tunne, että joka paikassa ajatellaan nimenomaan asiakkaan parasta.

Hotellilla oli paljon tekemistä eri ikäisille.

Menomatka hotellilta kotia asti sujui ihan mukavasti. Hurghadan lentokentällä jouduin heittämään pienet käsidesipullot(100ml) roskiin ja mies pienen hiuslakkapullon(75ml). Nuo samat asiat on kumminkin reissanut mukana noin 30 eri maassa ja tuolla ne otettiin ensimmäisen kerran pois. Mä jouduin muutenkin jostain syystä useampaan tarkastukseen, samoin poika. Kirjoitin kaksi kertaa nimeni, passin numeroni ja lennon numeroni johonkin vihkoon. Kovin olivat myös kiinnostuneita mun Polarin urheilukellosta. Piti näyttää kuinka se toimii ja mistä ostettu. Poliisilla ja tullilla se virkailija mua jostain syystä pelotteli. En luottanut enää mun englannin kielen taitoihin selvitä tästä tilanteesta ja jouduin pyytämään miehen avuksi, etten ole kelloni kanssa todellakin poliisin juttusilla. Tilanteesta selvittiin hyvin sen jälkeen, kun mies vain tuli paikalle. Mulle jäi vähän epäselväksi mistä siinä oli kyse…. Kyllä kotia on aina ihana palata!

Hurghadan lentokenttä oli siisti ja kaikki toimi yllättävän nopeasti.

Kaiken kaikkiaan meillä oli ihan hyvä loma, aurinko paistoi, ruokaa riitti ja levätä sai ihan tarpeeksi:) Egypti yllätti meidät positiivisesti. Tästä on hyvä jatkaa tulevan loman suunnittelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *