Kuuba- Havanna, positiivinen yllätys

Tästä alkaa mun tähänastisen elämän ehkä mielenkiintoisin lomareissu. Ainakin erilaisempi kuin koskaan ennen.

Torstai-iltana huomattiin, että lentoaikataulut olivat menneet saarten välisillä lennoilla aivan uusiksi. Mitään ilmoitusta siitä ei tietenkään ollut lentoyhtiöltä sähköpostiin tullut. Toki omaa tyhmyyttä, kun ei oltu aikaisemmin niitä tarkastettu yhtiön omilta sivuilta….. Jotenkin vaan luultiin, että tulis ilmoitus sähköpostiin niin kuin oli muiltakin lentoyhtiöiltä tätä ennen tullut.

No sehän tiesi vähän aikataulu ongelmia meille ja alkoi kauhea sähköposti rumba InselAirin kanssa. Niiden toimisto oli auki enää tunnin verran ja meidän piti yrittää aikatauluttaa lennot uusiksi, koska meidän täytyy ehkä jättää yksi saari välistä. Myös hotelli pitää perua ja selvittää saadaanko lennoista rahat takaisin.  Osasta lennoista olisi saanut rahat takaisin heti, mutta se jäi pikkuisen epäselväksi, että miten se meni. Siitä tuli sellainen sotku, että yksinkertaisesti meiltä loppui aika kesken ja päätettiin, että yritetään selvittää sitä kun päästään Aruballe. Jos niitä ei pysty perumaan/saa rahoja takaisin, niin edetään alkuperäisen suunnitelman mukaan. Toki hotelleja ei pystytä enää maksutta perumaan, vaikka lennoista rahat takasin saisikin.

Pelkillä käsimatkatavaroilla lähdettiin reissuun.

Matkaan päästiin silti ajoissa. Ensin bussilla asemalle, junaan ja Helsinki-Vantaan lentokentälle. Tämä oli eka kerta kun tultiin lentokentälle junalla. Oli kyllä helppoa ja yksinkertaista. Harvoin vain osuu lennot ja juna- aikataulut kohdilleen, että noin pystyy tekemään. Täytyy yrittää jatkossakin hyödyntää enemmän tätä matkailu muotoa.

Lentokentällä mentiin suoraan Aspire Loungeen lounaalle ja mahat täynnä oli hyvä vaihtaa Almost@Home loungeen päivälliselle ja sieltä koneeseen. Lentomatka, joka oli 12h meni ihan hyvin. Sain jopa vähän nukuttuakin. Ainut asia mitä ei ole ennen tapahtunut oli, että jostain syystä mun jalat ja kädet turposi aivan kauheasti. Ehkä olisi pitänyt nousta useammin seisomaan ja jaloittelemaan.

Almost@Home Lounge

Havannaan laskeuduttiin vähän myöhässä, mutta se ei meitä haitannut. Reput selkään, maahantulotarkastukseen ja rahaa vaihtamaan. Tuossa ei kauaa aikaa kulunut, mutta kun lähdettiin etsimään meidän valmiiksi tilaamaa taksia, niin rupesi aikaa kulumaan. Taksin piti olla meitä odottamassa nimilapun kanssa kentällä, mutta ei me sitä mistään löydetty. Oltiin varmasti niin tuskaisten turistien näköisiä, että joku paikallinen jamppa meidät sieltä bongasi ja tarjosi apua. Ei muuta, kuin kaverin kyytiin ja toivoa parasta, että vie meidät oikeaan paikkaan. Mä pidin koko matkan turvavyön aukaisin napista kiinni valmiina hyppäämään taksista pois ja juoksemaan lujaa, jos alkaisi siltä vaikuttamaan, että meitä kusetetaan ja lujaa! Kysyinkin vielä taksikuskilta, että tietääkö se varmasti mihin me ollaan menossa. Vastasi nauraen, että on ajanut taksia 20 vuotta, no problem! Ja antoi jonkun taksikortin meille. Kuski tiesi mitä teki ja löysi kun löysikin meidän Casa Particular majapaikan. Siellä meitä vastassa oli mukava iäkäs pienimies joka puhui hyvää ja selvää englantia. Äkkiä suihkuun ja nukkumaan, kello oli jo yli puolen yön.

Meidän Casa Particular, B&B Dõna Isabel majoituksen ulko- ovi.

Aikaerosta johtuen me herättiin jo viiden jälkeen aamulla. Satoi kaatamalla vettä! Pikkumies oli sanonut yöllä, että aamupala on tarjolla vasta klo 8. Oli pitkä aika odottaa nälissään, mutta onneksi aamupala oli hyvä. Tarjolla oli paljon tuoreita hedelmiä, leipää, tuorepuristettuja mehuja, teetä, kahvia, hilloja, muroja, juustoja, kinkkua ja kananmunat sai haluamallaan tavalla laitettuna.

Mun aamupala

Aamupalan jälkeen lähdettiin heti kävellen kiertämään vanhaa Havannaa, onneksi vesisade oli loppunut. Oli kyllä ihana liikkua melkein vuorokauden istumisen jälkeen. Ensimmäiseksi menimme katsomaan El Capitoliota, Cenrto Gallegoa, kuuluisaa Floridita baria ym.  Matkalla piti käydä myös Hotel Parque Centralin aulassa ihmettelemässä ja vessassa. Vieressä olevasta Hotelli Plazasta käytiin ostamassa nettikortit. Netti maksoi 1CUC/ 1h. Netti toimi vain Wi-Fi puistoissa, joita oli useita. Ne oli helppo löytää kun vain katsoi ihmisiä joilla oli puhelin kädessä ja pää alhaalla.

El Capitolio

Hotel Parque Central

Puisto, missä netti toimi.

Nettikortti, joita me ostettiin kolme.

Matka jatkui kohti Plaza de la Catedralia ja sotamuseota. Hetken matkaa käveltiin myös kuuluisaa rantapromenadi Maleconia ja katsottiin kuinka risteilylaiva lipui lähellä olevaan satamaan. Täällä oli tosi paljon kaikenlaisia puistoja ja aukioita ja mulla ei todellakaan ole tietoa minkä nimisiä ne kaikki oli.  Käveltiin vaan vanhan Havannan katuja ristiin rastiin ja ihmeteltiin menoa.

Plaza de la Catedral

Malecón- rantabulevardi

Lounas me syötiin Habana61 ravintolassa, minkä mä olin katsonut etukäteen meille valmiiksi. Sieltä saisi varmasti gluteenitonta ruokaa. Ruoka meni niin jäseniin, että päätettiin kävellä vielä Obispo- katu päästä päähän ja mennä hetkeksi käymään majapaikassa.

Päivälliselle mentiin parinsadan metrin päässä sijaitsevaan El Chanchullero de Tapas ravintolaan. Paikka on sen verran suosittu, että meidän piti hetki sinne jonottaa. Ruoka oli ihan hyvää. Halpaa se ainakin oli! 

Kahden yön ja yhden päivän kokemuksella Havanna oli kyllä positiivinen kokemus. Paljoa en uskaltanut tältä odottaa, mutta ihmisten ystävällisyys ja  ihmismäärä iltaisin kaduilla yllätti meidät täysin! Aamulla/päivällä sai kulkea todella rauhassa, mutta jo iltapäivästä rupesi kadut ja puistot täyttymään paikallisista. Tuntui, että vasta illalla Havanna herää! Kaduilla sai onneksi kulkea melko rauhassa. Joitain kyselyitä ja pyytelyitä tuli, mutta ei ollenkaan niin paljon, kuin olin jostain lukenut. Varsinaisia kerjääjiä tuli vastaan vain kaksi.

Meidän casa paricular oli myös positiivinen kokemus. Tässä huoneistossa oli kolme vuokrahuonetta. Meillä oli käytössä yksi huone, jossa oli parisänky ja WC/suihku. Muut tilat oli yhteisiä muiden kanssa. Huoneiston perällä nukkui jo aikaisemmin mainitsemani pikkumies. Aamupalan ja siivouksen hoiti ymmärtääkseni hänen tyttö/tytöt ja ehkä vaimo? Yksi tytöistä asui Italiassa tällä hetkellä ja vastasi ainakin osittain tästä majoituksesta. Ainut mikä haittasi vähän oli aivan olematon äänieristys. Sitä ei yksinkertaisesti ollut ollenkaan. Meitä kahta aikuista se ei juurikaan haitannut varsinkaan, kun emme käyneet, kuin nukkumassa siellä. Lapsiperheelle tilanne olisi voinut olla toinen….

 

Sama taksikuski, joka meidät tänne toikin, tuli myös aamulla meidät hakemaan kentälle. Kivana yllärinä vei meidät väärään terminaaliin. Vähän aikaa siinä ihmeteltiin, kun ei löydetty meidän lentoa. Se kun selvisi, että ollaan väärässä terminaalissa ei auttanut, kuin ottaa taksi taas alle ja mennä oikeaan terminaaliin. Onneksi taksikuskille kelpasi eurot, koska olimme jo kereneet vaihtamaan CUCit takaisin euroihin. Oikeassa terminaalissa selvisi, että lento on ainakin tunnin myöhässä.

Myöhemmin Aruballa luin uutisista, että Havannaan oli iskenyt tornado meidän lähtöä seuraavana päivänä. Oli saanut pahaa tuhoa aikaan. Sen jälkeen vielä meteoriitti! Toivottavasti tuhot saadaan nopeasti korjattua.

Egypti, Makadi Bay-aurinkoa, snorkalusta, koralleja ja kristallinkirkas meri

Loma aurinkoisessa Egyptissä on takana ja kotia palattu. Tässä vähän tarinaa meidän lomamatkasta.

Helsinki-Vantaan lentokentälle päästyämme loma oli hyvä aloittaa ravitsevalla aamiaisella loungessa.

Almost@Home Lounge

Mahat täynnä oli hyvä siirtyä koneeseen mihin olimme myös varanneet lämpöisen aterian.

Lentokoneessa piti täyttää maahantulokortti.

Hurghadan lentokentälle päästyämme tajusin, että tästä ei ehkä selvitä kovin nopeasti eteenpäin. Melkein 30 tuntia yhtäjaksoisesti valvoneena, flunssaisena ja kuumissani en jaksanut ymmärtää Egyptiläisten touhuja ja miten kaikesta voikaan tehdä niin hidasta ja vaikeaa…. Ensin jonotettiin epämääräisissä jonoissa viisumin leimausta passiin ja tämä viisuminleimaajamies vielä kirjaimellisesti nuoli sormensa jokaisen passin kohdalla, yök! Kaverilla täytyy olla rautainen vastustuskyky. Meidän edessä jonossa oli vielä saksalaisia, jotka ei ollut täyttänyt valmiiksi maahantulokorttia, joten tähänkin meni ylimääräistä aikaa. Ei varmastikaan paljoa, mutta siinä kohtaa se tuntui ikuisuudelta. Tämän jälkeen jonotettiin passintarkastukseen. Tämä jono eteni yllättävän hyvin, vaikka pitkä jono olikin. Hotellille vievä linja-auto löytyi onneksi helposti. Siellä olikin mies jo käsi pitkällä vailla tippiä vaikka ei ollut meidän laukkuihin vielä edes koskenut! Tervetuloa Egyptiin!

Me olimme siis Tjäreborgin pakettimatkalla. Lasten toiveesta All Inclusive- loma johonkin lämpöiseen ja Egypti valikoitui siten kohteeksi. Majoituimme Sunwing Waterworld Makadi Beach hotellissa, joka sijaitsi noin puolen tunnin ajomatkan päässä Hurghadasta. Hotelli oli ihan hyvä ja siisti. Kaikki toimi niin kuin oltiin odotettu ja välillä vielä paremminkin. Oikeastaan ainut asia mikä siellä häiritsi oli jatkuvat pyytelyt ja kyselyt eri aktiviteetteihin kuten jooga, venyttely, vesijumppa, lentopallo. Samoin maksullisiin iltaesityksiin ja kauneuspalveluihin riitti kyselijöitä. Lähtivät kyllä usein helposti pois jos oli vähänkään tyly, mutta kun ensin yrittää ystävällisesti sanoa, että ei kiitos ja se ei tehoa niin pakkohan se on sanoa tylysti.

Maisema meidän hotellihuoneen parvekkeelta.

makuuhuone

Meidän pesuhuone jossa oli myös amme + suihku, erillinen suihkunurkkaus ja vessa.

Ensimmäisenä päivänä me vain tutustuimme hotellialueeseen, nautittiin auringosta ja snorklattiin meressä.

Seuraavana päivänä meidän oli tarkoitus lähteä laivalla koko päiväksi merelle snorklaamaan, mutta meidän vanhin tyttö päätti toisin. Sanoi aamulla menevänsä käymään siskonsa kanssa aulassa ennen aamupalaa, koska vain siellä toimi netti kunnolla. Hetken päästä kuului rappusista huutoa. Tyttö oli kompuroinut portaissa ja loukannut nilkkansa. Pääsi sieltä hotellihuoneeseen meidän sängylle ja pyörtyi siihen. Virkosi hetkeksi ja pyörtyi uudestaan. Itselle äkkiä vaatteet päälle ja aamupalalle kun ajattelin, että verensokeri on vähän alhaalla ja ruoka auttaisi. Päästiin aamupalalle ja sain kannettua tytölle ruoan pöytään. Kerkesi syömään puolikkaan croisantin, kun sai jonkunlaisen kouristuskohtauksen. Veti pään vasemalle sivulle, kädet koukkuun rinnankorkeudelle, tärisi, meni tajuttomaksi ja valahti aivan valkoiseksi. Nousin toiselta puolelta pöytää äkkiä tarkastamaan ettei tukehdu ja etsimään pulssia. Ihana naapuri pöydän pariskunta riensi apuun ja hälytti lääkärin. Nainen riisui villatakkinsa kylmälle laattalattialle suojaksi ja tyttö saatiin vaakatasoon lattialle ja jalat ylös. Pikku hiljaa palasi tajuihinsa. Tässä vaiheessa oltiin saatu jo niin paljon huomiota, että ravintolan kaikki työntekijät oli valmiita auttamaan. En tiedä mistä lääkäri tuli, mutta montaa minuuttia siihen ei mennyt. Sitten lähdettiin kohti hotellissa sijaitsevaa “klinikkaa”, mikä käsitti kolme likaista huonetta sekä sängyn. Tytön verenpaine oli 60/40 ja joutui tippaan. Pidettiin miehen kanssa jo palaveri siitä tipan laittamisestakin, mutta siinä lääkäri oli ehdoton. Sanoi, että tytön sydän ei kestä jos sitä ei laiteta. Tiedä sitten mikä oli totuus. Onneksi vointi koheni nopeasti. Sai kolmea eri lääkettä mukaan joita söi puolitoistavuorokautta ja lopetti kun maha oli niin sekaisin, että liikkua ei uskaltanut. Loppu loma menikin sitten nilkka siteessä ja kepeillä kävelen. Mies kävi ostamassa apteekista 50€ tytölle kepit, että pääsi edes jotenkin liikkumaan. Voimathan hänellä oli koko loman ajan pois ja pitkiä matkoja ei jaksanut kerralla kävellä. Vakuutusyhtiön kanssa kaikki sujui onneksi hyvin.

Kaiken tämän jälkeen ei sitten mahdottoman paljon pystytty tekemäänkään. Päivät meni altaalla auringossa ja rannalla snorklaamassa. Meidän hotelli oli aivan rannalla ja tässä kohdassa rantaa oli paljon koralleja ja erilaisia kaloja. Oli joku nähnyt jopa merikilpikonnan ja korallikäärmeenkin. Mä en ole ikinä ennen snorklannut, enkä nähnyt koralleja. Täytyy sanoa, että tuolla veden alla on kyllä ihan eri maailma. Uskomattoman upeaa. Toivottavasti pääsen vielä joskus näkemään koralleja ja ihailemaan sitä näkyä mikä veden alla on.

Hotellin ranta. Korallit oli merkitty selvästi.

Yksi snorklausretki me tehtiin merelle. Se oli eri mihin meidän piti alun perin mennä, mutta lomapäivät rupesi loppumaan kesken ja jotain oli pakko päästä tekemään hotelli alueen ulkopuolelle. Retkellä pysähdyttiin kaksi kertaa snorklaamaan ja käytiin Giftun Islandilla. Jos jotain tästä retkestä opittiin niin se, ettei pidä yrittää millekkään retkelle kepeillä kävelevän kanssa vaikka kuinka haluaa jotain tekemistä!

Tällä paatilla me oltiin merellä.

Pysähdyttiin retkellä Giftun Islandille hetkeksi.

Meillä oli jostain syystä paljon kaikenlaisia ennakkoluuloja Egyptistä ja egyptiläisistä, mutta kyllä ne osittain romuttui matkanvarrella. Toki meillä ei ole kokemusta hotellialueen ulkopuolisesta elämästä. Hotellialueella kaikki oli todella ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä. Vanhimman tytön loukkaantumisen jälkeen meille soitettiin kaksi kertaa hotellin respasta ja kysyttiin vointia ja kuinka he voisivat auttaa. Matkatoimistosta ei kuulunut mitään…. Hotellin työntekijät ammatista riippumatta kysyivät vointia ja tarjosivat apua, opastivat lähimpään hissiin ja tarjosivat jopa kanto apua. 🙂 Ravintolastakin antoivat kysymättä ruoka-astiat, jolla pystyin viemään tytölle ruoan huoneeseen. Oli niin heikossa kunnossa loukkaantumis päivänä, ettei jaksanut tulla ravintolaan illalla syömään.

Yhdellä lounaalla multa jäi vahingossa käsidesipullo ravintolan pöydälle. Seuraavana päivänä tarjoilija toi sen mulle takaisin, kun oli ottanut sen edellisenä päivänä talteen. Täytyy sanoa, että täällä on ollut ehkä ystävällisimmät ja palvelualtteimmat ihmiset mitä olen hotelleissa tavannut. Itselle jäi tunne, että joka paikassa ajatellaan nimenomaan asiakkaan parasta.

Hotellilla oli paljon tekemistä eri ikäisille.

Menomatka hotellilta kotia asti sujui ihan mukavasti. Hurghadan lentokentällä jouduin heittämään pienet käsidesipullot(100ml) roskiin ja mies pienen hiuslakkapullon(75ml). Nuo samat asiat on kumminkin reissanut mukana noin 30 eri maassa ja tuolla ne otettiin ensimmäisen kerran pois. Mä jouduin muutenkin jostain syystä useampaan tarkastukseen, samoin poika. Kirjoitin kaksi kertaa nimeni, passin numeroni ja lennon numeroni johonkin vihkoon. Kovin olivat myös kiinnostuneita mun Polarin urheilukellosta. Piti näyttää kuinka se toimii ja mistä ostettu. Poliisilla ja tullilla se virkailija mua jostain syystä pelotteli. En luottanut enää mun englannin kielen taitoihin selvitä tästä tilanteesta ja jouduin pyytämään miehen avuksi, etten ole kelloni kanssa todellakin poliisin juttusilla. Tilanteesta selvittiin hyvin sen jälkeen, kun mies vain tuli paikalle. Mulle jäi vähän epäselväksi mistä siinä oli kyse…. Kyllä kotia on aina ihana palata!

Hurghadan lentokenttä oli siisti ja kaikki toimi yllättävän nopeasti.

Kaiken kaikkiaan meillä oli ihan hyvä loma, aurinko paistoi, ruokaa riitti ja levätä sai ihan tarpeeksi:) Egypti yllätti meidät positiivisesti. Tästä on hyvä jatkaa tulevan loman suunnittelua.

Tuttu ja turvallinen Madeira

Vietimme juuri kaksi viikkoa perheen kanssa meille entuudestaan tutulla Madeiran saarella. Varasimme lennot suoraan Finnairilta ja majoituksen varasimme Pestana Promenade ocean resortiin ensimmäiseksi viikoksi ja toiseksi viikoksi varasimme majoituksen Pestana Beach Club (Carlton) hotellista. Meillä oli kummassakin hotellissa yhden makuuhuoneen huoneisto.

Tässä muutamia kuvia meidän ensimmäisestä hotellista.

Hotelli oli myöskin meille entuudestaan tuttu. Siellä oli kuntosali, sisällä oli uima-allas, poreallas sekä kaksi saunaa. Myös ulkoallasalue oli varsin viihtyisä. Hotelli sijaitsi Lidon alueella muutaman sadan metrin päässä Forum-ostoskeskuksesta. Tämä loma oli meille jo kolmas matka Madeiralle, joten pahin tutustumisinto nähtävyyksiin ja ympäristöön oli jo tyydytetty aikaisemmilla reissuilla. Vaikka saarella olisi paljon meille uutta nähtävää ja koettavaa, niin päätimme poikkeuksellisesti olla tekemättä mitään suunnitelmia ja mennä koko loma vain fiilis pohjalta. Ensimmäinen viikko kului lähinnä leväten ja lapset tykkäsivät käydä uimassa pari kolme kertaa päivässä. Lisäksi kävimme muutaman kerran Forum-ostoskeskuksessa sekä ajelimme Yellow bus-kiertoajelulla pari kierrosta.

Emme olleet varanneet hotellista mitään ruokailuja, joten söimme osittain ravintoloissa ja osaksi kokkailimme huoneistossa. Pingo Doce on ylivoimaisesti paras ruokakauppa. Valikoima on todella monipuolinen, hintataso hyvä ja myös paikalliset käyttävät juuri kyseisen kaupan palveluja. Meidän hotellin lähellä oli kaksi kyseisen ketjun liikettä. Black friday näkyi hyvin myös Madeiran kaupoissa.

Yhtenä päivänä ajoimme taksilla “yläkaupunkiin” kävimme AKI ja De Borla-liikkeissä (De Borla=tavaratalo ja AKI= K-raudan tyylinen liike) sekä Decathlon urheiluliikkeessä. AKI:sta ja De Borlasta ostimme lähinnä joulukoristeita, koska ne ovat erilaisia kuin meillä Suomessa. Madeira on kuuluisa joulun avauksestaan ja uuden vuoden ilotulituksestaan. Itsekin olen kyllä jouluihminen, mutta Madeiralla se homma on lähtenyt täysin lapasesta. Jouluvalot syttyvät Funchalissa joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tämän vuoksi siirryimme toiseksi viikoksi lähemmäksi keskustaa.

Toisen viikon hotellimme oli Pestana Carlton Madeiran yhteydessä oleva Beach club, mikä on tarkoitettu enemmän Pestanan jäsenyyden omaaville asiakkaille. Myös tässä hotellissa oli kaksi  sisäuima-allasta sekä poreallas, kaksi erillistä ulkouima-allasaluetta sekä saunat ja kuntosali. Hotelli sijaitsi muutaman sadan metrin päässä keskustasta ja satamasta.

Tässä taas muutamia kuvia meidän toisesta hotellista. Maisemat huoneiston parvekkeelta olivat huikeat.

 

Yhtenä päivänä päätimme lähteä poikani ja äitini kanssa muutaman tunnin meriretkelle katselemaan delfiinejä, valaita ja merikilpikonnia. No niiden näkeminen jäi haaveeksi. Pari tuntia ajelimme Funchalin edustalla, mutta merenkäynti oli melko kovaa, joten eläimiä ei näkynyt. Olihan maisemat hienot, mutta kannattaa kyllä varata kovasti lämmintä vaatetta päälle ja jopa sadeviitta. Aallot löivät niin, että vettä lensi jatkuvasti meidän päälle.

Jouluvalojen määrää ei pysty sanoin kuvaamaan. Jos sanon, että kuvittele ihan järjetön määrä koristeita ja valoja, niin sen saat vielä huolella kertoa kolmella tai neljällä, että päästään lähelle totuutta. Keskustaan on rakennut puistoalueille “joulukyliä” ja hengellisyys ja Jeesuksen syntymä on tuotu hyvin esille.

Madeira on täysin erilainen paikka kuin mikään muu. En osaa verrata sitä mihinkään. Hiekkarantoja siellä ei juuri ole ollenkaan. Tekemistä ja näkemistä sieltä löytyy pikkukylistä, levadoille ja puutarhoihin. Satama ja sen risteilijät ovat mukava lisä kaupunkimiljööseen. Sataman lähellä on myös Ronaldon museo ja patsas, mitkä sijaitsevat Pestana CR7 hotellin yhteydessä. Ronaldo on osakkaana kyseisessä hotellissa. Patsaan ympärillä riittää turisteja vuorokauden ajasta riippumatta.

Säät sattuivat meille hyvät. Madeiran kukkaloisto on ympärivuotinen ja luonnollisesti ne tarvitsevat vettä ja aika usein vettä sataa öisin. Tuulet ovat vaihtelevat ja lentoliikenne on haasteellista. Meidänkin hotellissa oli mm. saksalainen pariskunta, jonka loma jatkui parilla päivällä, kun tuulet olivat oikukkaat ja laskeutuminen Madeiran poikkeuksellisen lyhyelle kiitoradalle oli vaarallista. Vaikka kiitorataa on jo jatkettu jonkun verran, niin siltikin se on tavallista lyhyempi. Lentokenttä on meren ja vuoren rinteen välissä, joten tuulet ovat usein haasteelliset. Lentokentällä pääsee seuraamaan ulos “parvekkeelle” lentokoneiden nousuja ja laskuja. Mekin odottelimme ulkosalla meidän koneen saapumista.

Ensi viikolla kuulette Väläyksen perheen matkasta Egyptiin, mikä oli huomattavasti tapahtumarikkaampi kuin meidän loma.

 

Missä sitä on vuosien varrella tullut käytyä?

Seuraavat reissut on jo nurkan takana. Sitä ennen pieni katsaus menneisiin matkoihin kuvien muodossa, jotka olemme tehneet aikuisiällä yhdessä tai erikseen.

Espanja, Teneriffa, Teide Marraskuu 2007

Kreikka, Kreeta Toukokuu 2009

Mallorca, Alcudia syyskuu 2009

Espanja, Gran Canaria 2009

Espanja, Lanzarote 2009

Latvia, Riika 2010

Malta 2010

Sisilia, Etna 2010

Turkki, Alanya syyskuu 2010

Teneriffa, Playa de las Americas 2011

Kypros, Larnaka syyskuu 2011

Kreikka, Rodos 2011

Kreikka, Rodos Syyskuu 2012

Turkki, Alanya 2013

Espanja, Gran Canaria, San Augustin Marraskuu 2013

Kap Verde, Boavista Marraskuu 2014

Kreikka, Kos 2015

Espanja, Salou Lokakuu 2015

Espanja, Barcelona Lokakuu 2015

Amerikka, Miami Helmikuu 2016

Amerikka, Orlando Maaliskuu 2016

Madeira Joulukuu 2016

Unkari, Budapest Kesäkuu 2017

Espanja, Mallorca Alcudia 2017

Montenegro, Becici Syyskuu 2017

Albania, Shkoder Syyskuu 2017

Amerikka, Los Angeles Huhtikuu 2018

Amerikka, Las Vegas Huhtikuu 2018

Pohjois- Norja, Elokuu 2018

Espanja, Malaga 2018

 

Mallorca Alcudia – lasten suosikki

Nyt kun tuleviin lomiin on vielä muutama viikko aikaa, voisin kirjoittaa viime syksyn perhelomasta Mallorcalla Alcudiassa. Tämäkin oli omatoimimatka. Varasimme majoituksen Hotels.comin kautta ja lennot varasimme Norwegianilta. Matka oli kestoltaan 11 päivää. Alcudia valikoitui kohteeksi kehujen myötä. Väläyksen perhe oli ollut siellä muutama vuosi aikaisemmin ja he kehuivat rantaa mm. lapsiystävällisimmäksi rannaksi missä ovat koskaan käyneet. Ranta syvenee todella hitaasti.

Hotellin valinta tuotti hieman pään vaivaa, mutta lopulta valitsimme Iberostar Ciudad Blanca Alcudia Apartamentos. Se oli iso ja siisti huoneistohotelli aivan rannalla. Kolme eri allasaluetta ja kivasti oli myös lapset huomioitu.

Varasimme myös puolihoidon, mikä oli kyllä hintansa väärti. Mikään budjettimatka tämä ei todellakaan ollut, mutta tuli kuitenkin halvemmaksi kuin pakettimatka. Päätimme panostaa tällä kertaa hotellin sijaintiin ja helppoon lomaan. Tämä olikin hyvä ratkaisu, kun perinteitä kunnioittaen menomatkalla perheen isä alkoi tulemaan kipeäksi ja perille päästyämme hänelle nousi korkea kuume ja iski mahataudin vielä lisäksi. Puolihoidon ansiosta minun oli helppo käydä yksin lasten kanssa syömässä. Meillä oli kahden makuuhuoneen huoneisto.

Hotellin henkilökunta oli todella ystävällistä. Parvekkeella ei kuulunut olla aurinkotuolia, mutta he toivat meille sellaisen, kun kuulivat, että myös lapsi on kuumeessa ja toisen aikuisista täytyi pysytellä hotellihuoneessa. Lisäksi meille sanottiin, että kokille voi kertoa toivomuksia, mikä maistuisi kipeälle lapselle. Tämä ei ollut tarpeellista, sillä buffetpöydät notkuivat ja sieltä löytyi valmiiksi paljon sellaisia ruokia, mitkä maistuivat niin kipeälle kuin terveelle lapsellekin.

Tämä loma oli pyhitetty pelkästään uimiselle ja löhöilylle. Toki miehen ja esikoisen kuumeillessa toiminta oli alkureissusta hieman rajoittunut, mutta loppuviikosta päätimme lähteä ajelemaan ja katselemaan hieman saarta. Ajelimme “rantoja” pitkin menimme Porto Cristoon Safari zoo Mallorcaan. Ensiksi ajelimme vuokra-autolla safari-osuuden läpi ja sen jälkeen menimme kävellen varsinaisen eläinpuiston puolelle. Eläinpuistoja on kierretty aika paljon ja tämä safari toi kyllä uuden ja kivan lisän.

Sieltä jatkoimme matkaa kohti pääkaupunkia eli Palmaa. Siellä kävimme hieman kävellen tutustumassa ympäristöön.

Loppuloma menikin nauttiessa Alcudian ihanista maisemista, uimisesta ja auringosta.

Ihan mielettömän ihana paikka. Ehdottomasti voisin matkustaa sinne lasten kanssa uudestaan. Mikäli loman tärkeimmät kriteerit ovat hyvä ranta, hotelli lähellä rantaa ja hyvä ruoka sekä hyvät uima-altaat, niin suosittelen Alcudiaa ja tätä Iberostarin hotellia. Sairasteluista huolimatta oli kyllä ihana ja rentouttava loma.

 

Amerikka part 3

Amerikan matkan viimeinen etappi….

Torstaiaamuna lähdettiin hyvissä ajoin takaisin kohti Los Angelesia ja Santa Monicaa. Matkalla pysähdyimme vielä ottamaan kuvia kuuluisalla Las Vegas- kyltillä. Edellisellä käynnillä siellä oli valtavasti väkeä, mutta vinkkinä teille, niin kello seitsemän aikaan aamulla siellä ei ollut ketään muuta kuin me.

Paluumatka Las Vegasista Los Angelesiin taittui samaa reittiä kuin menomatkalla.

Santa Monicaan päästyämme vietiin tavarat varaamaamme hotelliin Carmel By The Seahin. Sitten se iski vastoin kasvoja. Yhtä rupesi ahdistamaan, sitten toista rupesi ahdistamaan ja loppuja ahdisti henkisesti. Ikävä Hiltoniin iski samantien…. Ajatus hotellin vaihtamisesta kävi mielessä….. Mutta päätettiin lähteä ensin syömään ja tutustumaan Santa Monicaan. Sillä kierroksella ei ainakaan ahdistus vähetynyt ja lopputulemana varasimme huoneen Homewood Suites by Hilton Los Angeles International Airport hotellista ja kirjauduimme ulos Carmelista. Carmel By The Sea- hotellin sijainti oli todella hyvä, lähellä rantaa, ravintoloita ja Santa Monica Pier- laituria. Hotelli on varmasti hyvä(**) heille, joilla ei ole astmaa tai jotka ei reagoi sisäilmaongelmiin.  Onneksi Carmelin henkilökunta oli ymmärtäväisiä ja ystävällisiä ja palauttivat toisen huoneen hinnan. Toisen huoneen hinta piti maksaa, mutta se oli pieni hinta siitä, että sieltä pääsi pois.

Carmel by the sea hotellin aulassa oli aivan upea aito orkkidea.

Carmel By The Sea hotellin huone johon ei onneksi tarvinnut tämän enempää tutustua.

Tämän Amerikan matkan aikana käymistämme paikoista Santa Monican katukuvassa näkyi selvimmin elintasojen erot. Ehdottomasti eniten näkyi myös poliiseja. Sen verran kiertelimme vielä ennen lähtöä, että kävimme uimassa ja fiilistelemässä laiturilla. Santa Monicasta lähdettyämme kohti hotellia jouduimme paljon puhuttuun Los Angelesilaiseen ruuhkaan. Meillä kesti 17 km matka lentokenttähotelliin 3,5h. Tähän asti olimme ihmetelleet, että mistä ruuhkista ihmiset puhuu, mutta nyt se selvisi meillekin.

Oli ihana päästä pitkän päivän jälkeen lepäämään lähes uuteen hotelliin. Hilton ei pettänyt meitä tälläkään kertaa ja kaikkien oli helpompi hengittää. 😊Aamupala oli hyvä ja sinne pääsi vain huonekortilla. Henkilökunta oli ystävällistä ja saimme vielä maksuttoman myöhäisen uloskirjautumisen. Myöskin ilmainen lentokenttäkuljetus kuului palveluun.

Homewood Suites by Hilton Los Angeles International Airport hotellin huone.

Paluulento oli Losista Lontooseen Virgin Atlanticilla. Lentokentälle lähdettiin sen verran hyvissä ajoin, että kerkesimme syömään Loungessa mahat täyteen ennen lennon lähtöä. Lontoossa oli neljän tunnin odotus jonka vietimme taas loungessa syöden ja juoden kunnes lento Helsinkiin lähti British Airwaysilla.

KAL Lounge Tom Bradley International Terminal, Los Angeles

 

No1 Lounge, Heathrow Lontoo

Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut ja kommelluksilta vältyttiin kokonaan. Reissumme oli täyttä tykitystä aamusta iltaan. Siitäkin huolimatta paljon jäi vielä nähtävää ja koettavaa. Harvoin matkustamme samoihin kohteisiin uudelleen, mutta Los Angelesiin voisimme kaikki vielä palata.

Näkemättä ja kokematta jäi vielä mm. Venice Beach, Disneyland, Los Angeles Zoo, Madame Tussauds, Hollywood kukkuloilla patikointi ja eri rantoihin olis ollut kiva tutustua. Ehkä vielä jonain päivänä….

Unelmaloma Amerikassa jatkuu..

Ja matka jatkuu….

Lähdettiin kohti Las Vegasia heti aamupalan jälkeen. Ajomatkaa meillä oli edessä 280 mailia ennen kuin olisimme perillä The Stripillä. Olimme varautuneet koviin ruhkiin, mutta me vältyimme vielä tässä vaiheessa niiltä. Vastaantulijoilla ei ollut ihan yhtä hyvä tuuri. Kalifornian puolella liikenne oli sujuvaa molempiin suuntiin, mutta Nevadan rajalla liikenne pysähtyi lähes kokonaan vastaantulijoiden kaistalla ja mateli useamman kymmenen kilometrin matkan ajan.

Liikenteessä näkyi kaikenlaisia kulkupelejä.

Matka kulki Mojaven aavikon läpi, joten meillä oli ennakkokäsitys ettei pysähdyspaikkoja hirveästi olisi tarjolla. Tämä käsitys osoittautui kumminkin vääräksi. Kyliä ja huoltoasemia oli tasaisin väliajoin. Kun matkaa oli taitettu reilusti yli puolet, niin pysähdyimme tankkaamaan, vessaan ja ostettiin starbucksin kylmät kahvit mukaan. Tämä kylmä kahvi maistui myös ihmiselle, joka ei tykkää kahvista ja muutti tämän elämän lopullisesti. Oliko syynä aavikko, melkein 40 asteen kuumuus vai muuten ihmeellinen Amerikka, mutta koukkuun jäi. Sen jälkeen lähtikin kylmää kahvia virtaamaan siihen malliin, että kalorilaskurissa pyöri luvut yhtä tiuhaan kuin Las Vegasin kasinon pimpelipompeli-pelikoneessa.

Saavuttuamme Las Vegasiin piti käydä ensimmäiseksi ruokakaupassa. Menimme Whole Foods Markettiin, mikä oli Väläyksen haave (jäi edellisellä Amerikan matkalla toteutumatta). Toisen unelmien täyttymys oli toisten järkytys. Whole Foods Market on sairaan kallis luomukauppa ja tämä oli kaikkien muiden matkaseuralaisten mielipide.

Majoituimme Hilton Grand Vacation on the Boulevard -huoneistohotelliin. Hotelli sijaitsi Stripin varrella pohjoispäässä. Vaikka ensimmäinen hotellimme Los Angelesissa oli ihan kelpo hotelli, niin kyllähän Hilton nosti lomafiiliksen ihan uusiin sfääreihin. Tässä kohteessa yövyimme neljä yötä ja kummallakin pariskunnalla oli omat huoneistot. Olimme 21. kerroksessa ja näkymät olivat Down Towniin päin. Tässä muutamia kuvia huoneestamme.

Lyhyen hengähdys tauon jälkeen lähdimme kävellen kohti  The Stripin “keskustaa”. Kävelimme Ceasar Palace -hotellille ja näimme sen edustalla Hell´s Kitchen -ravintolan. Silloin juuri Suomessa pyöri kyseinen ohjelma telkkarissa, missä etsittiin juuri tähän Vegasin ravintolaan ravintolapäällikköä. Uteliaisuus voitti ja päätimme kokeilla onneamme, jospa saisimme pöydän. Onni suosi ja ilman isompia jonotteluita pääsimme sisälle. Ihme kyllä, sillä paikka oli tupaten täynnä. Legendaarinen Wellingtonin pihvi piti tietenkin maistaa ja kana-annoskin oli yksi parhaista. Hinnat olivat ihan kohtuulliset, kana-annos oli noin 29$ ja Wellington 49$. Paluumatka taittui takaisin hotellille kävellen ja matkalla poikettiin Treasure Island Hotel & Casinolle, missä onni vähän suosikin.

Maanantaipäivä vierähtikin Las Vegas North Premium outlets -ostosparatiisissa. Iltapäivällä kerkesimme vain puoleksi tunniksi altaalle ottamaan aurinkoa. Lyhyen löhöilyn jälkeen lähdimme taksilla Bellagio -hotellille katsomaan upeaa vesisuihkunäytöstä. Näytöksen jälkeen menimme syömään tien toiselle puolelle yhteen lukuisista casinoista (ehkä Harrahs-casino). Buffet-pöytä maksoi 33$ ja oli kyllä hyvää ruokaa. Ruokailun jälkeen kokeilimme hieman Casino-elämää. Pöytäpeleihin osallistujilta ja peliä seuraaviltakin kysyttiin henkkarit. Henkkarit kysyttiin porukan nuorimmalta ja vanhimmalta (33, 37 v.). Tästä riittikin riemua pitkäksi aikaa.. 😀

Seuraavan päivänä lähdimme ennakkoon varatulle Grand Canyon helikopteri ajelulle. Retken olimme varanneet Get your guide- sivuston kautta ja kaikki toimi sovitusti. Meidät noudettiin hotellilta ja kuljetettiin South Las Vegas- terminaaliin. Sieltä lensimme  Maverickin helikopterilla yli Hoover Damin, Lake Meadin ja Fortification Hillin. Laskeuduimme Grand Canyonin uumeniin, jossa nautimme shampanjaa ja pienen piknikin. Syötyämme, juotuamme ja valokuvattuamme, nousimme uudelleen ilmaan ja retki jatkui Black Canyonin halki takaisin kentälle. Mitkään sanat eivät riitä kertomaan Grand Canyonin ja Colorado- joen kauneudesta. Reissu oli aivan uskomattoman upea kokemus, maisemat oli jotain mitä ei voi sanoin kuvailla vaan se pitää kokea itse. Meidän lentäjä oli aivan mahtava Kyle, joka lennätti meitä turvallisesti Grand Canyonin yllä. Jos vain mahdollista niin kannataa ilman muuta käydä tälläisellä helikopteri ajelulla. Tämä oli ehdottomast parasta koko tällä Amerikan reissulla! Kyllähän tämä retki rokotti jonkun verran matkabudjettia, mutta se oli niin mahtava kokemus, että ennemmin luopuisimme jostain muusta nähtävyydestä/aktiviteetista kuin tästä.

Illalla menimme syömään The Mirage Hotelliin. Toinen pariskunta lähti syömisen jälkeen hotelille nukkumaan ja toinen jäi katsomaan kyseisen hotellin tulivuorenpurkausesitystä.

Keskiviikkona lähdettiin vielä nopeasti tekemään viime hetken ostoksia Las Vegas North Premium Outlettiin. Minkä jälkeen kävimme ajelemassa Down Townin puolella sekä ajettiin The Strip päästä päähän. Iltapäivä vietettiinkin sitten hotellin uima-altaalla aurinkoa ottaen ja hyvästä ruoasta ja juomasta nauttien. Leppoisan iltapäivän jälkeen lähdettiin illalla vielä Stratosphere hotellin näköalatorniin ihastelemaan Las Vegasia iltavalaistuksessa. Olihan se upea näky. Yksi meistä kiersi kaikki kolme huvipuistolaitetta, mitkä olivat huipulla. Jonoa laitteisiin ei jostain syystä ollut…

Olihan Las Vegas näkemisen arvoinen paikka, Grand Canyonista puhumattakaan. Paljon jäi vielä näkemättäkin. Mm. Death Valley jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Seuraavaksi suuntasimme takaisin kohti Los Angelesia ja tarkemmin Santa Monicaa, mutta siitä saatte lukea lisää seuraavassa julkaisussa. 🙂

Unelmaloma Amerikassa- Los Angeles

Tästä tekstistä tulee tosi pitkä… Matkan taustoista ei osata vielä tänä päivänäkään sanoa mitään, koska aina kun asiasta keskustellaan kaikilla meillä neljällä on eri käsitys asiasta. Todellisuus meni suurinpiirtein näin. Väläyksen perhe oli käynyt jo aikaisemmin Floridassa, joten kaipuu Amerikkaan jäi. Väläys oli ajatellut, että olisi hienoa päästä käymään Kaliforniassa ja heitti ilmaan ehdotuksen, että lähdettäiskö käymään aikuisten reissulla Los Angelesissa. Ehdotus houkutti Älyä puolisoineen kovasti, mutta ensimmäinen reissu ilman lapsia vaati useamman kuukauden kyspyttelyn. Onneksi kummankin perheen lapsenvahdit järjestyi helposti, mistä iso kiitos isovanhemmille.

Monen tunnin etsimisen jälkeen varasimme lennot Tjäreborgin kautta, Helsinki-Lontoo- Los Angeles. Aamuyöstä Helsinki-Vantaalle saavuttuamme menimme heti loungeen aamupalalle ja odottelemaan lennon lähtöä Lontooseen. Lontoossa menimme samoin heti loungeen, jossa söimme vielä toisen aamupalan. Kolmen tunnin odotus meni nopeasti korttia pelatessa ja ennen lähtöä kerkesi vaihtua vielä lounaskin tarjolle. Söimme siis vielä lounaan ennen koneeseen nousua. Vatsat täynnä oli hyvä nousta Los Angelesin koneeseen. Lennot meni kaikin puolin hyvin ja tarjoilu pelasi.

Los Angelesiin saavuttuamme vastoin kaikkia odotuksia pääsimme maahantulomuodollisuuksista todella nopeaa eteenpäin, joka kesti max.15 minuuttia. Auton vuokrasimme Alamolta, jonka ilmaiset bussit kuljettivat asiakkaat terminaalista vuokraamon pihaan. Auton saamisessa ei ollut mitään ongelmaa, mutta reilun vuorokauden matkustamisen jälkeen järki ei toiminut ihan odotetusti. Ensimmäinen tunti istuttiin autossa vuokraamon pihassa ja taisteltiin navigaattorin kanssa. Yllättäen syy ei ollutkaan Tompan (TomTom), vaan vika oli tälläkin kertaa käyttäjissä. Vinkkinä muille, että kannattaa tarkistaa onko osavaltio oikea, jos ei osoitetta ala löytymään.

Lopulta pääsimme matkaan ja suuntasimme hotellia lähimpään Ralphs-supermarkettiin. Väläys oli tehnyt taas kerran hyvää työtä ja meillä oli jo ennakkoon tiedossa, missä kaupoissa kannattaa käydä ja hän myös tiesi missä ne sijaitsevat. Ralphs oli melko iso ja siellä oli hyvät valikoimat sekä hintakin sopii myös budjettimatkailijalle.

Ruokaostosten jälkeen suuntasimme ensimmäiseen majapaikkaamme. Olimme varanneet majoituksen Hollywood Orchid suites -hotellista. Hotelli oli niin sanotusti peli paikoilla. Walk of famelle oli noin 150 metriä matkaa ja Dolby Theatre ostoskeskuksineen oli ainoastaan hotellin ja tämän kuuluisan tähtikadun välissä. Ensimmäistä kertaa ikinä, päätimme majoittua samaan huoneeseen koko porukka. Sijainti näkyi hieman hinnassa (mutta oli kyllä joka euron arvoinen), joten päätimme säästää ja nukkua kolme ensimmäistä yötä yhdessä. Onneksi huoneessa oli kaksi king size -sänkyä. Luotimme siihen, että näin alkumatkasta yhteiselo vielä sujuu ja hyvin selvittiin. 🙂 Huoneessa oli täysin varusteltu keittiö ja ihan ok kylpyhuone.

hotellihuone

hotellihuoneen keittiö

Olimme tehneet ennakkoon pöytävarauksen Hard Rock Cafe -ravintolaan, mikä sijaitsi muutaman sadan metrin päässä hotellista. Samalla tuli tehtyä myös ensisilmäys Walk of famelle. Ruoka oli ihan hyvää, mutta ei mitään tajunnan räjäyttävää. Raskaan matkan jälkeen oli ihanaa päästä nukkumaan.

Seuraavana aamuna lähdimme heti aamupalan jälkeen Universal Studioille. Olimme ostaneet liput ennakkoon Universal Studion omilta virallisilta nettisivuilta. Ostamamme liput olivat Universal express -liput, joilla säästimme huomattavasti aikaa. Lipuilla pääsi jonon ohi yhden kerran kaikkiin laitteisiin ja näytöksiin. Normi jonot näyttivät paikoitellen melko pitkiltä, parhaimmillaan 90min/laite säästimme jonotusaikaa. Kyllähän se lipun hinta (178$) karvan verran kirpaisi ostohetkellä, mutta oli kyllä joka dollarin arvoinen.

Suurin osa laitteista oli 3D-laitteita ja melko hurjia. Ihan pienten lasten kanssa en lähtisi sinne. Koemme, että rahat menisivät hieman hukkaan. Väläys puolisoineen ovat enemmän hurjapäitä ja he varmasti nauttivat kaikista laitteista. Mitä tulee taas toiseen pariskuntaan, niin kyllä hekin jo iltapäivästä istuivat laitteissa silmät auki. Olihan ne tosi taitavasti tehtyjä. Monesti piti hokea itselle, että mä istun vaunussa joka ei varsinaisesti liiku mihinkään vain kallistelee eikä siis lennetä avaruudessa tai istuta ihan älyttömän hurjassa vuoristoradassa. Kyllä otti mahasta. Ihan heikko hermoisille ei suositella. Hieman Särkänniemen “Tukkijoki” tyyppisesti tehty Jurassic park -vesiseikkailu oli kyllä yksi mieleen painuvimmista laitteista. Myös Studio tour oli hieno kokemus. 3D-esityksistä Simpsonit ja Transformers oli ehdottomasti parhaimmat. Myös erikoistehostenäytös oli upea. Jos suunnittelet meneväsi Universal Studioille, ei kannata suunnitella mitään muuta sille päivälle ellei ole Fast pass -lippuja. Me kierrettiin melkein kaikki laitteet/näytökset ja me pääsimme lähtemään puistosta klo 15 jälkeen.

Tappajahain kuvauspaikka

Jurassic Park

Harry Potterista tuttu Tylypahka

WaterWorld

Universal Studion karkkikauppa

Kaupassa käynnin ja syömisen jälkeen lähdimme vielä käymään Griffith Observatoriolla. Se reissu ei mennyt aivan suunnitellusti. Auringonlaskua oli tullut seuraamaan muutama muukin turisti. Autoja oli valehtelematta tuhansia. Kolme isoa parkkialuetta olivat täynnä autoja, sen lisäksi tienvarret olivat kumpaankin suuntaan täynnä autoja useamman kilometrin matkalta. Siellä oli useita liikenteenohjaajia ohjaamassa liikennettä. Me ratkaistiin tämä ongelma näin…Eli ei kauhean fiksusti…

Otettiin heti aamusta aikaisin uusi yritys ja tällä kertaa saimme auton parkkiin. Maisemat olivat kyllä upeat. Sieltä näkyi hyvin Hollywood- kyltti kuin koko Los Angelesin kaupunki.

Sieltä jatkoimme matkaa Camarillo outlettiin mihin oli noin tunnin ajomatka. Siellä meni iltaan asti ja aika sekä rahat loppuivat vähän kesken…  Takaisin ajoimme Malibun rantatietä pitkin Santa Monican ja maailman kalleimman ostoskadun Rodeo Driven kautta takaisin hotellille. Matkamme jatkuu ensi viikolla Las Vegasiin… 🙂

Rodeo Drive

Rantaloma Montenegrossa ja päivä Albaniassa

Muistoja vuoden takaisesta löhölomasta Becicin rannalta…

Vietettiin miehen kanssa kahdestaan viikon loma upeassa Montenegrossa. Lähdettiin helpolle pakettimatkalle viime vuoden syyskuussa. Majoituimme Iberostar Bellavue hotellissa. Matka sisälsi all inclusiven eli tämä loma oli pelkkää syömistä ja auringossa makoilua. Toki jotain pientä aktiviteettia on lomalla aina hyvä tehdä. Meidän kohdalla se rajoittui mm. kävelyyn Becicin naapurissa sijaitsevaan Budvaan, johon pääsi kätevästi ja nopeasti aivan hotellin vieressä sijaitsevan tunnelin läpi. Budva on suurempi ja vilkkaampi lomakohde kuin meidän valitsema Becici. Budvassa sai onneksi kävellä ihan rauhassa ilman minkäänlaisia sisäänheittäjiä tai kaupustelijoita, mikä sopi paremmin kuin hyvin meille. Sen ihmeellisemmin me ei Budvaan tutustuttu kuin kävelemällä rannalla ja poikkeamalla ostoskeskuksessa.

Hotellin yksi allasalueista

Yhtenä päivänä kävelimme myös yhdelle Montenegron kuvatuimmista kohteista, rikkaiden suosimalle pienelle Sveti Stefanin saarelle. Itse saarelle meillä ei ollut mitään asiaa, kun emme siellä majoittuneet, mutta ihailimme kaunista saarta kauempaa rannalta. Meidän hotellilta sinne oli matkaa n. 7km rantoja pitkin kävellen.

Sveti Stefan

Teimme myös päiväretken Albanian toiseksi suurimpaan kaupunkiin Shkoderiin. Aamulla noustiin linja-autoon, joka vei meidät hienojen maisemien ja kapeaa tietä pitkin Montenegron ja Albanian rajalle jossa pydähdyttiin vessaan. Taukopaikalla oli pieniä kerjäläislapsia niin paljon, että sai korviksista ja kaulakoruista pitää kiinni, ettei ne lähtenyt lasten mukaan. Kauempana taukopaikasta oli lasten äidit selvästi opastamassa kenen luokse kannatti mennä kerjäämään ja jos onnisti niin äidiltä sai Milkan suklaasta palasen. Meillä pysyi onneksi korut tallella.

Albanian puolella menimme ensimmäiseksi Rozafa Linnalle. Linna oli ihan mielenkintoinen paikka. Aika kului nopeasti paikallisen oppaan kertoessa sen historiasta ja meidän ihmetellessä kauniita maisemia.

Päästyämme Shkoderin keskustaan, niin kerjäys jatkui. Tällä kertaa asialla olivat raskaana olevat naiset. Heti linja-autosta noustessamme oli 3-5 naista käsipitkällä kerjäämässä. Ensin meidän oli tarkoitus mennä kaupungille kiertelemään, mutta päätimmekin mennä käymään Shkoder Historical museossa. Siellä olisi ehkä rauhallisempaa kuin kaupungilla. Museo oli suoraan sanottuna pettymys ja ei mitään sanomaton paikka. Tässä vaiheessa rupesi tuntumaan siltä, että meidän kohdalta rupeaa Albania olla nyt nähty. Meille ei jäänyt mitään palavaa hinkua Albaniaa kohtaan. Toki tämä käynti oli niin nopea, että täytyy antaa vielä ajatuksille mahdollisuus joku päivä maahan palata. Ehkä rantalomalle….

Aina välillä on kiva tehdä vähän rennompia ja vähemmän suunniteltuja lomia. Kaiken kaikkiaan loma oli hyvä. Vähän tekemistä, paljon ruokaa ja lepoa 🙂 Mielellään palaisin vielä joskus Montenegroon ja tutustuisin siihen paremmin. Tai ylipäätänsä kiinnostus Balkanin alueen maihin heräsi tämän reissun myötä….

 

Työmatkalla Malagassa

Toinen meistä serkuista vietti viikon Malagassa työmatkalla. Tästä syystä kerron matkasta vain kuvien avulla. Malaga oli minulle uusi kohde ja vaikutti ihan mukavalta ja kauniilta paikalta.

Majoituksen vieressä oli kiva ostoskeskus Rosaleda

Espanjan ympäriajo alkoi juuri samaan aikaan Malagasta, kun meillä oli kaupunkisuunnistusta.

Espanjalaiset olivat huomattavasti rauhallisempaa urheilukansaa kuin esim. suomalainen rallikansa 😉

Picasso-patsas

Ostoskatu

Yhtenä päivänä kävimme Mijaksen vesipuistossa.