Uusikaarlepyyn Storsand ja Pietarsaaren Fäbodan- Länsirannikon löytöjä

 

Ollaan hyvän ystäväni kanssa yritetty jo vuosia (14v.) saada järkättyä, jos jonkinlaista yhteistä retkeä ilman lapsia, mutta aina se on johonkin kaatunut. Nyt sattui niin hyvin, että meille molemmille sattui vapaapäivä keskelle viikkoa. Ei muuta kun äkkiä suunnitteille reissua. Yhdessä päivässä ei pitkälle kerkeä, joten sovittiin, että aloitetaan tämä ensimmäinen yhteinen aikuisten reissu kevyesti. Ei olla yötä ja päivässä pitää keretä se tekemään. Minä en ole juurikaan rannikolla ajellut, joten mun ehdotuksesta päätimme lähteä katsomaan mitä pienellä pätkällä Suomen länsirannikkoa on meille tarjota. Ja olihan sillä:)

Ensimmäinen pysähdys oli Uusikaarlebyyn Storsand. Ilma oli sen verran kylmä(+16) ja tuulinen, että rannalla ei näkynyt meidän lisäksi ketään muita.

Parkkipaikalta rannalle.

Ranta oli ihanan näköinen ja nopeasti nähty. Aurinkoisella ilmalla ranta on varmasti kiva paikka viettää aikaa. Näinkin tuulisella ja kylmällä ilmalla ei niinkään. Tässä vaiheessa rupesi jo kahvihammasta kolottamaan sen verran, että lähdettiin etsimään jotain kivaa kesäkahvilaa. Auton nokka kohti pohjoista ja päädyimme Cafe Tullmagasinetin pihaan, mutta harmiksemme se oli kiinni. Alue toimii myös venesatamana. Täällä oli myös jonkun verran lapsia ja nuoria uimassa raikkaasta ilmasta huolimatta. Olisiko ollut uimakoulu menossa.

Jatkettiin matkaa kohti Uusikaarlepyyn keskustaa, edelleen kivaa kesäkahvilaa etsien. Auto parkkiin torille ja jalkauduttiin keskustaan etsimään kahvilaa. Hetken siinä pyörittiin ja tehtävä tuntui toivottomalta, joten jouduimme turvautumaan internetin ihmeelliseen maailmaan. Sieltä vastaan tuli Vesitorni, Panorama kesäkahvila, joka oli yllätys yllätys kiinni sekin. Avataan klo 12.

Vesitorni, Panoraama kesäkahvila

Päätettiin vaihtaa kesäkahvilan etsiminen lounaspaikan etsimiseen ja päädyimme syömään Juthbackan ravintolan seisovaan pöytään. Tämän jälkeen päätettiin vielä kerran yrittää käydä Vesitornilla, koska kello oli jo yli 12. Edelleen kiinni. Tässä vaiheessa rupesi jo vähän huvittamaan, että onko todellakin kahvilan löytäminen näin vaikeaa. Tästä kuitenkaan lannistumatta päätimme vaihtaa paikkakuntaa ja autolla kohti Pietarsaarta. Ystäväni selasi Instagramia ja näin löysimme idyllisen Cafe Skorpanin. Kahvin tuoksu leijui meitä ihanasti jo ulkona vastaan ja vihdoin ja viimein pääsimme nauttimaan hyvästä kahvista ja leivoksista.

Cafe Skorpan

Mikä miljöö nauttia kesäpäivästä, kahvista ja ystävän seurasta.

Kyllä tätä leivosta ja kahvia kannatti vähän etsiäkin.

Matka jatkui kohti Fäbodan aluetta. Alueelta löytyy kaksi upeaa uimarantaa, Storsand ja Lillsand. Me päädyimme ensin käymään pikkuhiekalla. Sinne on tehty hieno esteetön kulkureitti, jota pitkin oli helppo kulkea. Me ei lähdetty sen kummemmin patikoimaan minnekkään pidemmälle vaan pysyteltiin rannan tuntumassa ja esteettömällä kulkureitillä. Patikointi maastoja siellä on jonkun verran ja ne täytyy kyllä vielä joku päivä tulevaisuudessa käydä kävelemässä. Alueelta löytyy myös kahvila ja karavaanarialue, mutta me ei käyty kummassakaan. Ihmisiä oli jonkun verran liikkeellä ja muutama rohkea oli jopa aurinkoa ottamassa. Aurinko kyllä paistoi ihanasti, mutta edelleenkin oli vain +16 astetta ja ajoittain kova tuuli.

Pikkuhiekan jälkeen ajeltiin Isohiekalle, joka sijaitsi lähellä. Täällä me ei muuta, kuin kävelty rannalle ja takaisin. Tämä oli pienempi paikka kuin pikkuhiekka. Muutama lapsiperhe kokosi siellä telttojansa, mutta muuten täällä ei näkynyt ketään. Molemmilla rannoilla riittää kyllä varmasti väkeä hyvänä ja lämpöisenä kesäpäivänä.

Storsand

Ystäväni sai vielä loistoidean, että käydään samalla reissulla Ilveskivellä. Ilveskivi on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista ja sijaitsee Pedersöressä, Yli- Purmon kylässä. Ei muuta kun google mapsiin koordinaatit ja kohti Ilveskiveä. Pikitieltä kun käännyttiin hiekkatielle, tien koko ajan kaventuessa, tuumasin ystävälleni, että täältä mä en kyllä lähde peruuttamaan jos joku tulee vastaan. No niinhän siinä sitten kävi, että tukkirekkahan meitä vastaan tuli, mutta onneksi oli vielä lastaus puuhissa. Eli meidän tie tyssäsi siihen. Sain onneksi auton käännettyä ilman vahinkoja ja päätettiin, että lähdetään kotia kohti. Hetken matkaa ajettuamme huomasin kyltin missä luki Ilveskivi ja ei muuta kun uusi yritys sinne. Tällä kertaa pääsimme perille asti, mutta kun lähdettiin polulle niin tuli onneksi mieleen, että kuinkas pitkä sinne itse kivelle on. Pieni googlailu ja selvisi, että sinne oli sen verran matkaa, jotta päätettiin sitten palata takasin autolle. Sillä vaatetuksella ja ilman juomista reissusta olisi tullut kohtuuttoman rankka pelkän kiven näkemiseksi. Tarkemman selvittelyn ja autolle palaamisen jälkeen selvisi, että eihän sinne kivelle ole kuin 800m parkkipaikalta. Tässä vaiheessa päivää rupesi jo pieni väsymys painamaan ja nauru oli niin herkässä, joten yhteistuumin päätettiin ajaa suorinta tietä kotia, ettei vaan sattuis mitään!

Tästä lähti polku Ilveskivelle.

Päivä oli todella kiva ja yllätyksiä täynnä. Olin kyllä yllättynyt miten hienoja rantoja Suomesta löytyy ja vielä noinkin lyhyen matkan päästä kotoa. Harmi kun ei ole tullut aikaisemmin käytyä. Tuolla viihtyy varmasti kaikenikäiset, varsinkin vähän lämpöisemmällä ilmalla kuin mitä meille sattui. Ei voi muuta, kuin ihmetelle Suomen luonnon kauneutta taas kerran ja yrittää tutustua siihen vielä paremmin.