Työmatkalla Malagassa

Toinen meistä serkuista vietti viikon Malagassa työmatkalla. Tästä syystä kerron matkasta vain kuvien avulla. Malaga oli minulle uusi kohde ja vaikutti ihan mukavalta ja kauniilta paikalta.

Majoituksen vieressä oli kiva ostoskeskus Rosaleda

Espanjan ympäriajo alkoi juuri samaan aikaan Malagasta, kun meillä oli kaupunkisuunnistusta.

Espanjalaiset olivat huomattavasti rauhallisempaa urheilukansaa kuin esim. suomalainen rallikansa 😉

Picasso-patsas

Ostoskatu

Yhtenä päivänä kävimme Mijaksen vesipuistossa.

Budapest osa 2

 

Lupailimme ensimmäisessä osassa, että tämä artikkeli käsittelee Budapestin nähtävyyksiä ja meidän reissun aktiviteetteja. Reissumme kesti sunnuntaista torstaihin ja kerkesimme kokea monenlaista.

PÄIVÄ 1.

Iltalennon vuoksi menopäivälle ei ollut mitään muuta ohjelmaa, kuin selviytyä hotellille. Maanantaina heti aamusta lähdettiin porukalla kävelemään kohti Tonavaa. Siinä matkalla pidettiin yksi, jos toinenkin torikokous ja lopulta saimme päätöksen aikaan ja päätimme kiivetä Gellert-kukkulalle. Gellert-kukkula sijaitsee Tonavan vieressä Budan puolella.

Nousu Gellert-kukkulalle lähti sillan takaa tämän patsaan alta.

Lämmintä oli 37 astetta. Erityisesti nousun aikana kuumuus oli TODELLA tukalaa. Varmasti ollaan joskus saunottu kylmemmässäkin saunassa kuin tämä kokemus. Juomat olivat jo loppuneet ennen nousun alkamista. Matkalla oli jonkun verran myös portaita. Siinä helteessä 140m korkeusero tuntui aika pitkälle ja raskaalle. Varsinkin Äly-perheen isän ilme synkkeni metri metriltä, kun hän joutui kantamaan osan matkasta matkarattaita. Matkan aikana piti pariin otteeseen pohtia selväsanaisesti kenen idea nousu kukkulalle olikaan (kyllä se oli Väläys kenellä taas välähti). Lopulta pääsimme huipulle. Huipulla oli kioski ehkä jopa kaksi. Ei pysty muistamaan, kun tajunnan rajoilla mentiin jo siinä vaiheessa. Ensin tankattii kylmää limsaa ja jäätelöä. Isukit tarvitsivat kylmät kaljat, toisella taisi mennä parikin… Sen jälkeen vasta pystyimme nauttimaan maisemista, jotka olivat kyllä kiipeämisen arvoiset. Huipulta avuitui hienot näkymät erityisesti pestin puolelle.

Paluumatka sujui jo iloisemmissa merkeissä. Tiedä sitten johtuiko kylmästä jäätelöstä vai kylmistä kaljoista, mutta valituksia kuului huomattavasti vähemmän. 🙂 Paluu matkalle osui myös melko iso ja hyvä lasten leikkipuisto.

Tämä elämys/kidutus päättyi hienolle Vapaudensillalle. Sieltä matka jatkui parin torikokouksen jälkeen syömään WestEnd City Center-ostoskeskukseen ja sen jälkeen hotellille palautumaan sekä sulattelemaan päivän kokemusta.

Vapaudensilta

WestEnd City Center

PÄIVÄ 2.

Tiistai toivoa täynnä. Taas starttasimme aamusta valmiiksi jalat rakoilla ja teinien mielet synkkinä kohti Budapest Zoota. Ihan niin kuin Gellert-kukkula, myös Budapest zoo oli “kävelyetäisyydellä”. Matka kulki hienon Sankariaukion kautta.

Sankariaukio

Eläinpuiston sisäänkäynti

Budapest zoo

Jääkarhuja

Merileijona

Anakonda

Eläinpuistossa vierähti nelisen tuntia. Paluumatkalla pysähdyimme ravintolaan syömään  (kts. http://serkkujenmatkassa.pallontallaajat.net/2018/07/24/gluteeniton-budapest/ ). Ruokailun jälkeen pidimme pienen suunnittelupalaverin Carmenin asunnolla (Central Green hotelliin ei voinut kuvitellakaan menevänsä päiväsaikaan). Päädyimme lähtemään tien toisella puolella olevaan Terror Háza museoon. Museon näyttelyt kertovat Unkarin historiasta fasismin ja kommunismin aikoina 1900-luvulla. Porukan teinit päättivät jättää tämän elämyksen väliin.

Terror Háza

Terrorin talo oli erikoinen kokemus. Ennakkoon meillä oli tiedossa, että näyttely on synkkä ja saattaa aiheuttaa joillekin ahdistusta. Meille ahdistusta aiheutti lähinnä kuumuus, jonotus ja historia aihealueena. Koska seurueessamme oli mukana yksi kävelevä historiantietokirja, tämä oli matkan pakollinen historiaan liittyvä tutustumiskohde. Taustalla soi dramaattinen ja ahdistavan painostava musiikki. Näyttely oli useammassa kerroksessa. Rakennuksessa oli käytössä onneksi hissit, mitkä helpottivat liikkumista matkarattaiden kanssa. Näyttelyssä oli esillä lukuisia videoita ja ääninauhoja sekä myös tunteita herättäviäa aitoja käytössä olleita vankityrmiä. Museovierailusta saadakseen kaiken irti vaatii: hyvää englanninkielen taitoa, aikaa, keskittymiskykyä ja kiinnostusta historiaan. Meiltä löytyi vain yhdeltä nämä ominaisuudet, joten me muut lähdettiin pikaisen kierroksen jälkeen Carmenin asunnolle nauttimaan pöytätuulettimien viileydestä.

Illaksi Väläys oli varannut meille Tonavan risteilyn. Matkalla sinne kävimme syömässä mäkkärissä. Toistaiseksi se oli ainoa tiedossamme oleva paikka, missä oli todella hyvä ilmastointi. Risteily oli ehdottomasti yksi reissun kohokohdista. Retki varattiin Get your guide-sivustolta. Kaikki toimi tosi hyvin. Retki kesti noin tunnin verran. Lähtö oli klo 21. Mikäli haluaa nähdä Budapestin upeassa iltavalaistuksessa, kannattaa varata (ainakin kesäaikana) myöhäisempi risteily, joita kyllä oli tarjolla. Risteilyn ajaksi jaettin kuulokkeita, joista sai kuunnella infoa matkan varrella olleista nähtävyyksistä.

Parlamenttitalo

 

Ketjusilta

Margitsaari

PÄIVÄ 3

Viimeinen kokonainen päivä ajateltiin ottaa rennosti ja viettää se Margitsaaren Palatinus Strand vesipuistossa, jonne lähdettiin kuinkas muutenkaan kuin kävellen. Auringon lämmittäessä ja reput selässä kuumuus kävi taas kerran sietämättömäksi, joten jouduimme matkalla poiketa ilmastoidussa McDonaldsissa juomassa kylmät pirtelöt. Vesipuisto oli ehdottomasti paras aktiviteetti kaikkien viiden lapsen mielestä ja kyllä siellä aikuisetkin viihtyi. Vesipuistossa oli useita altaita, vesiliukumäkiä isoille ja pienille, aaltoallas, hierovia suihkuja jne. Vaikka väkeä oli paljon, niin hyvin mahduttiin sekaan. Pukuhuone oli yhteinen sekä miehille, että naisille joka tietenkin helpotti pienten lasten kanssa matkassa olevia.

Uimisen jälkeen käveltiin kauppakeskus WestEnd City Centeriin syömään ja shoppailemaan. Loppuilta vietettiin porukalla Carmenissa kohtalaisen kovaa ukkosta ihmetellessä.

PÄIVÄ 4

Viimeisenä päivänä pakkasimme tavarat ja jätettiin ne majapaikkojemme matkatavarasäilytykseen. Iltalentoa odotellessa päätimme lähteä käymään ostoskeskus Arena Plazassa, missä vierähtikin koko päivä.

Mitä opittiin…. Väläys ei vastaa enää koskaan mistään mikä liittyy karttoihin, reitteihin tai suunnistamiseen. Tavoitteena oli käydä Ketjusillalla, mutta kuumuus sumensi järjen ja kartta kääntyi päässä väärinpäin. Tämän seurauksena kävelimme kolmella eri sillalla, joista yksikään ei ollut Ketjusilta. Kiitos Tonavan risteilyn sentään menimme edes Ketjusillan alitse. Toinen tärkeä oppi oli, että hotellin tärkein kriteeri on ilmastointi. Kolmas oppi oli, että aina kunnon kengät mukaan. Lähes 60km kävelyä neljän päivän aikana sandaaleilla, balleriinoilla ja Adidaksen läpsyillä jätti ikuisen jäljen Älyn sieluun.  Paljon jäi vielä nähtävää. Mm. kylpylät, unkarilainen ruoka, Budapestin kuuluisa sirkus ja Parlamenttitalo jäivät odottamaan seuraavaa kertaa.